Blog from February, 2012

Maallikkokääntäminen ja vaikuttavuus

12.2.2012

Kävin Vaasan VAKKI-symposiumissa (http://vakki.net/symposium2012) pitämässä esitelmän kääntämisestä kielikontakti-ilmiönä. Erityisesti toisen kutsupuhujan ajatukset jäivät mieleen:

Sebnem Susam-Sarajeva: Looking for translation where there seems to be none

Susam-Sarajevan esitelmä oli kooste hänen aikaisemmasta tutkimuksesta, jonka yhteisenä nimittäjänä voidaan pitää esitelmän otsikon tiivistämää ajatusta. Hän on aikaisemmassa tutkimuksessaan tarkastellut esimerkiksi teorioiden ja ideoiden liikkumista, siirtymistä ja muovautumista kohdekulttuuriin, kun tutkijat kääntävät muiden tutkijoiden eri kielellä julkaisemien alkuperäistekstien ajatuksia omissa teksteissään (teos: Theories on the move). Lisäksi hän on tutkinut populaarimusiikin kääntämistä kreikasta turkkiin ja turkista kreikkaan. Viimeinen esimerkki esitelmässä oli äiti-blogeista, joissa äidit ovat kääntäneet esimerkiksi kasvatusoppaiden ajatuksia muille äideille luettavaksi. Kaikkia tutkimuksia yhdistää se, että käännöksiä ovat olleet tekemässä maallikko- ja vapaaehtoiskääntäjät. Eivät henkilöt, joille välttämättä maksettaisiin toiminnasta tai jotka olisivat saaneet kääntämisen koulutusta. Yhteistä näille teksteille on myös se, että ne eivät ensi silmäyksellä ole käännöksiä mutta tarkemmassa tarkastelussa paljastuvat sellaisiksi tai sisältävät merkittävän määrän käännettyjä osuuksia.

Plenaariesitelmän pääpointtina oli huomio siitä, kuinka näiden tapaustutkimusten kaltainen maallikko- ja vapaaehtoisehtoiskääntäminen on jäänyt tutkijoilta huomaamatta ja kuinka sitä käännöstieteellisessä tutkimuksessa ei ole vielä juurikaan käsitelty. Esitelmän esimerkit toivat ilmi, että kyse voi olla varsin vaikuttavasta ja vaikutusvaltaisesta toiminnasta. Sen myötä teoriat ja ideat liikkuvat tieteessä. Tai se voi olla toimintaa, joka liikuttaa massoja kuten populaarimusiikin käännökset. Susam-Sarajeva päätti plenaarinsa kysymyllä, että millainen oikein on tieteenala, joka keskittyy "salonkikelpoisen" kääntämisen (kaunokirjallisuuden jne.) kuvaamiseen ja tutkimiseen ja jättää näin merkityksellisen osan sitä maailmaa kuvaamatta ja tutkimatta, joka ilmiselvästi kuuluu sen alaan.

Itse jäin pohtimaan esitelmän antia CROSSLINGin tutkimusaiheiden kannalta. Esitelmä toi mieleeni Eppu Penttilän ja Pirkko Muikku-Wernerin käynnissä olevan tutkimuksen nykyenglannin sanasanaisista idiomikäännöksistä (käännöslainoista) kuten pitkässä juoksussa ja jollakulla on apina selässä. Näissähän on myös kyse maallikkokääntäjien toiminnasta, joka on ilmiselvästi myös hyvin vaikutusvaltaista: Se on jättänyt pysyvän jäljen kohdekieleen, ja sen myötä lähdekielen ilmiöitä on siirtynyt suomen kieleen. Summa summarum: Kääntäminen kielikontaktina ja kieltenvälisen vaikutuksen väylänä ei ole vain "salonkikelpoisten" kääntäjien ja käännösten ilmiö. Sitä vaikutusvaltaisempaa voi olla maallikkokääntäjien arkitoiminta.

Leena Kolehmainen