Skip to end of metadata
Go to start of metadata

Outoja ja tuttuja kaikuja transnationaalisuudesta

Transnationaalisuutta Turussa

Mikä yhdistää kirjallisuudentutkijoita, urheilupsykologeja, kielentutkijoita, käännöstieteilijöitä, musiikintutkijoita, tanssintutkijoita, sosiologeja, elokuvan ja tv:n tutkijoita sekä teologeja? Ainakin yhteinen kiinnostus transnationaalisuuteen, joka oli turkulaisen Monikulttuurisuuden ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen verkoston 23.11.2012 järjestämän seminaarin teema. Turun seminaari toi yhteen eri tieteenalojen tutkijoita pohtimaan transnationaalisuutta, sen ilmiöitä, määritelmiä, tutkimusmenetelmiä, seurauksia ja suhtautumista siihen eri aikoina eri konteksteissa. Seminaarissa tuli väistämättä mieleen Mikkelin ja Pakkasvirran (2007)* hahmotelma uusien oppiaineiden synnystä, siitä, kuinka ne usein lähtevät kehittymään tieteidenvälisestä yhteistyöstä, jossa eri tieteenalojen ja oppiaineiden tutkijat kokoontuvat yhteen pohtimaan yhteistä ilmiötä, jonka tutkimus lopulta johtaa uuden monitieteisen oppiaineen itsenäistymiseen.

Seminaarin kolme pääpuhujaa olivat ihanasti keskenään erilaisia. Azade Seyhan on saksalaisen ja vertailevan kirjallisuuden professori, joka on tutkinut maahanmuuttajien kirjoittamaa kirjallisuutta (”Writing outside the nation”, 2001). Katja Valaskivi taas on sosiologi, jonka esitelmä koski ideologioiden (social imaginaries) kieli- ja kulttuurirajat ylittävää sirkulaatiota – esimerkkinä suomalainen talouselämä ja sen diskurssi. Heini Lehtonen puolestaan on sosiolingvisti, joka tutkii itähelsinkiläisten monietnisten nuorten puhetta. Kutsuesitelmät hahmottelivat keskenään hyvin erilaisia tutkimusmenetelmiä, joiden avulla transnationaalisuutta voi lähestyä. (Seminaarin ohjelma: http://ylirajainenkirjallisuus.wordpress.com/metodologinen-transnationalismi-seminaari/)

”Against the national order of things”

Muut kuulemani esitelmät kietoutuivat jännittävästi yhteen. Kansainvälisten huippu-urheilijoiden transnationaalista arkea käsittelivät sekä urheilupsykologi että kielentutkija. Molemmat esitelmät käsittelivät transnationaalista identiteettiä, jonka rakentuminen oli aiheena myös esitelmässä, jossa sitä tarkasteltiin Intian Goassa kasvaneiden länsimaisten lasten näkökulmasta. Erityisen mielenkiintoista tässä viimeisimmäksi mainitussa esitelmässä oli, että goalaislasten vanhempien identiteetti on edelleenkin kansallinen, ja he jatkavat Goassa kansallista arkeaan (esim. kansalliset juhlapäivät), mutta lasten identiteetit ovat pikemmin trans-kansallisia.

”How to avoid the national gaze in the study of arts, literature etc.”

Maahanmuuttajien työn ja kontribuutioiden ”unohtuminen” kansallisesta historiankirjoituksesta puolestaan oli näkökulma, joka tuli esille kolmen tutkijan esitelmässä, joista yksi tarkasteli suomalaisen kirjallisuuden historiaa, toinen suomalaisen musiikin historiaa ja kolmas suomalaisen tanssin historiaa. Nämä esitelmät muistuttivat keskustelusta, jota käännöstieteessä on käyty käännösten paikasta kansallisen kirjallisuuden systeemissä.

Termeistä

Esitelmissä vilahti transnationaalisuuden rinnalla monia termejä kuten esim. intercultural, crosscultural, multicultural, monietninen, joiden suhdetta transnationaalisuuteen pohdittiin. Kieli-, kulttuuri- tai valtiorajoja ylittäviä prosesseja taas kutsuttiin mm. sirkulaatioksi, ja niiden joukkoon kuuluvat myös akkulturaatio, assimilaatio, separaatio ja integraatio. Omien kokemusten, muistojen jne. siirtoa kirjallisuudessa taas nimitettiin kääntämiseksi, translaatioksi. Double translation puolestaan kuvasi sitä puolta prosessissa, kun maahanmuuttajakirjailijat kirjoittavat kokemuksistaan usein myöhemmin omaksumallaan toisella kielellä. Immigrants koettiin yhdessä esitelmässä huonoksi termiksi ja sen sijaan puhuttiin trans-migranteista.

- - - - - - - - - - - - - -

* Heikki Mikkeli ja Jussi Pakkasvirta 2007: Tieteiden välissä? Johdatus monitieteisyyteen, tieteidenvälisyyteen ja poikkitieteisyyteen. Helsinki: WSOY.

- - - - - - - - - - - - - -

PS. CROSSLINGiä seminaarissa edusti tämä esitelmä: Leena Kolehmainen, Lea Meriläinen & Helka Riionheimo: Tieteidenvälisyys metodisena ikkunana kielen ilmiöiden muuttoliikkeeseen.

 (Leena Kolehmainen)

  • No labels