Skip to end of metadata
Go to start of metadata

Katsaus TVT-järjestelmien ja -työkalujen tukipalveluihin ja kehitystyöhön korkeakouluissa vuonna 2012

TVT-AOR-ryhmässä on mukana edustajia ammattikorkeakouluista ja yliopistoista. Ryhmän jäsenet käyvät läpi tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tukipalvelujen järjestelyjä eri korkeakouluissa, jakavat hyviä käytäntöjä ja esittelevät vaihtoehtoja ja esimerkkejä. Näistä esimerkeistä ja hyvistä käytännöistä olemme koonneet katsauksen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tukipalvelujen järjestelyistä.

Mukana benchmarkkaamassa ja hyviä käytäntöjä jakamassa ovat olleet

  • Diakonia-ammattikorkeakoulu (Jarkko Elo)
  • Itä-Suomen yliopisto (Taina Rytkönen-Suontausta)
  • Jyväskylän yliopisto (Mari Varonen)
  • Kajaanin ammattikorkeakoulu (Olli Virmajoki)
  • Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu (Marko Mehtälä)
  • Metropolia-ammattikorkeakoulu (Sonja Merisalo)
  • Oulun seudun koulutuskuntayhtymä (Timo Hakkarainen)
  • Oulun yliopisto (Paula Airaksinen ja Merja Peurasaari)
  • Rovaniemen ammattikorkeakoulu (Kristiina Anttila)
  • Seinäjoen ammattikorkeakoulu (Hannu Mansikka)
  • Sibelius-Akatemia (Outi Parkkila)
  • Turun yliopisto (Hely Lahtinen)
  • Vaasan ammattikorkeakoulu (Pekka Liedes, puheenjohtaja)
  • Vaasan yliopisto (Ari Hovila)
  • VirtuaaliAMK-verkosto (Marja Rautajoki; Tuula Jaskari-Malinen, sihteeri)

Tule mukaan kokoamaan TVT-tukipalvelujen hyviä käytäntöjä: Klikkaa Add comment -linkkiä tämän sivun alareunassa ja lähetä viestisi. Keräämme konnetteista katsaukseen sellaisia näkökulmia, joita siinä ei vielä ole.

1. Opiskelijaintra, materiaalipankki tai oppimisprosessia tukeva oppimisalusta

Monessa korkeakoulussa ja yliopistossa on käytössä ns. opiskelijaintra. Tämän sivuston tarkoituksena on koota yhteen opinnoissa tarvittavat tiedot, ohjeet ja aikataulut. Opiskelijat kokevat sivuston tärkeäksi ja sen vuoksi niiden kehittämiseen panostetaankin. Luonteeltaan opiskelijaintra on informatiivinen. Sivustolta löytyvä tieto on pääosin kirjoitetussa muodossa, mutta osan tiedoista (lomakkeet, ohjeistukset jne.) voi ladata tiedostoina sähköisessä muodossa.

Oppimisalusta on järjestelmä, jonne voi rakentaa opintojaksoja, kursseja ja oppimisympäsristöjä sekä hallinnoida oppimisprosesseja ja niiden elinkaarta. Oppimisalustalla kurssista tai opintojaksosta voi rakentaa kokonaisuuden, joka tukee oppimisprosessia ja on interaktiivinen, suunnitelmallisesti etenevä ja tehokkaasti seurattavissa. Oppimisalusta tarjoaa mahdollisuuksia huomattavasti enemmän kuin pelkkään materiaalinjakoon, ja toteutuksessa voidaan hyödyntää monipuolisesti esimerkiksi keskustelualueita, wikejä sekä verkkotehtäviä ja -tenttejä.

2. Oppimisalustat ja synkroniset oppimisympäristöt

Verkko-oppimisympäristönä on hyvä käyttää esimerkiksi oppimisalustaa perinteisen nettisivuston sijaan. Suomalaisissa korkeakouluissa käytetään muun muassa Moodlea, Optimaa ja Fronteria. Oppimisalustan avulla opintojakson tai kurssin pedagoginen rakenne on helpompi toteuttaa, se tukee ja seuraa opiskelijan oppimisprosessin paremmin kuin nettisivusto. Oppimisympäristö tukee myös "opiskelija-opiskelija" sekä "opiskelija-opettaja" -vuorovaikutusta oppimisprosessin aikana sekä mahdollistaa opinnoissa vertaisarvioinnin ja -oppimisen.

Myös nettipohjaista portfoliopalvelua voi käyttää oppimisalustana. Palvelun ideana on, että opiskelija kokoaa palveluun omaa portfoliotaan. Tämän lisäksi palvelun ryhmätoimintojen avulla voidaan rakentaa opintojaksosivustoja, joilla opiskelijat voivat jakaa dokumenttejaan, kommentoida toistensa töitä, saada palautetta opettajalta sekä käydä keskustelua keskustelupalstoilla. Nämä tuotokset opiskelija voi liittää omaan portfolioonsa ja hyödyntää jatkossa esimerkiksi työnhaun yhteydessä.

Synkronisessa oppimisympäristössä opettaja ja opiskelijat voivat työskennellä verkossa yhtä aikaa. Niitä kutsutaan myös verkkokokousjärjestelmiksi, mutta niitä voi käyttää myös oppimisympäristöinä. Korkeakouluissa käytetään ryhmätyöskentelyyn muun muassa Adobe Connectia, iLincia ja Webexia. Opettajat käyttävät usein myös eri ohjelmistoja kahdenkeskiseen kommunikointiin verkossa. Skype on käytössä laajalti, ja MS Lync, joka ominaisuuksiltaan vastaa AC:ia, on kasvattamassa suosiotaan.

Synkronisen oppimisympäristön avulla voidaan jakaa kuvaa ja ääntä sekä käyttää chattia ja mahdollisesti interaktiivisia työvälineitä (mm whiteboard, opettajalta tai opiskelijalta jaetut asiakirjat tai muut palvelut, joita käytetään istunnon aikana). Nykyään synkronisissa oppimisympäristöissä opiskelijat voivat työskennellä pienryhmissä sekä opetuksen aikana että itsenäisesti - silloin opetuksessa voi hyödyntää monipuolisia ryhmätyöskentelymenetelmiä. Luento voidaan myös tallentaa myöhempää katselua varten.

3. Sosiaalisen median käyttö korkeakouluissa

Vaihtoehtoja sosiaalisen median tukipalvelujen järjestelyille

  • Tarvemäärittelypalaveri asiakkaan kanssa, jossa tukihenkilö suosittelee sopivaa sosiaalisen median palvelua asiakkaalle, tai mahdollisesti paria tai useampaakin vaihtoehtoa, ja asiakas tekee valinnan omien tarpeidensa mukaan. Tämä malli edellyttää tukipalveluhenkilöstöltä laajaa tietämystä sosiaalisesta mediasta.
  • Tukipalveluyksikkö laatii listan keskeisistä sosiaalisen median palveluista, joihin annetaan tukea. Luettelosta tiedotetaan asiakkaille, ja asiakas päättää, ottaako käyttöön tuettuja palveluja ja saa niihin tarvittaessa tukipalveluja, tai ottaako käyttöön palvelun, jota ei tueta, ja opiskelee itse sen käytön. 
  • Sopimuspohjaisuus, esim. Google Apps for Education tai omat wiki- ja blogipalvelut, jolla varmistetaan alemmat ikärajat ja sen myötä soveltuvuus myös toiselle asteelle.

Tukipalveluyksikössä tarvitaan laajaa osaamista:

  • Palvelut ja välineet, joita on luvattu tukea, pitää hallita hyvin.
  • Koulutuksissa ja taitokursseilla jaetaan osaamista ja hyviä käytäntöjä.
  • Valittujen palvelujen ja työkalujen pitää ensisijaisesti tukea oppimisprosessia.
  • Organisaatiolla pitää olla sosiaalisen median käytön ohjeistus, suositus tai muu vastaava dokumentti.

Kun sosiaalista mediaa otetaan käyttöön, on muistettava, että

  • Sosiaalisen median palvelujen valinnassa on huomioitava sisällön asettamat vaatimukset, kuten tietojen tallennus, tekijänoikeudet jaettavaan tai syntyvään materiaaliin, tietojen julkisuus/luottamuksellisuus, käyttäjien kirjautuminen ja tunnistaminen.
  • Henkilö, joka ottaa käyttöön sosiaalisen median palveluja, tutustuu palvelun käyttöehtoihin ja vastaa itse toiminnastaan palvelussa (esim. tietoturva-asetukset).
  • Velvoitetta kirjautumisesta ulkoiseen (kolmannen osapuolen) palveluun ei voi lain mukaan asettaa työntekijälle tai opiskelijalle, vaan käytön tulee olla vapaaehtoista, ja esimerkiksi opiskelijalle pitää tarvittaessa järjestää vaihtoehtoinen suoritustapa.

Lyhyitä koulutuksia, työpajoja, tietoiskuja ja oppaita sosiaalisesta mediasta

  • Sosiaalisen median käytöstä koulutusorganisaatiossa
  • Tietoturvasta (palvelujen ja järjestelmien turvallisuus, sisältöjen turvallinen säilytys)
  • Tietosuojasta (yksityisyydensuoja)
  • Tekijänoikeuksista (kenellä on tekijänoikeudet, minne - kenen hallintaan - sisällöt päätyvät)

Linkkivinkkejä sosiaalisesta mediasta

  • Aalto Tuija, YLE: Ammatillinen verkkoidentiteetti perustetaan profiili kerrallaan, blogimerkintä (htm)
  • EDU.FI: Sosiaalisen median käyttöehdot opetuksessa, ohjeistus (htm)
  • Gemilo Oy: Viisitoista parasta tapaa soveltaa sosiaalista mediaa, yrityksen markkinoinnin näkökulma, blogimerkintä (htm)
  • Heinonen, Jouni: Kriisiviestintä ja sosiaalinen media, ppt-esitys   (htm)
    Huom: Kriisiviestinnän muistilista esityksen viimeisellä sivulla!
  • Helsingin yliopisto: Sosiaalisen median käsikirja, wiki (htm)
  • Hiekkamies, Hanna: Miten Valio reagoi median sosiaalisuuteen? ppt-esitys
  • Journalistiliitto. Tekijänoikeuksien luovuttaminen. Ohje
  • Kansanvalta.fi: Sosiaalisen median mahdollisuudet hallinnolle, katsaus (htm)
  • Opettajan tekijänoikeus -blogi
  • Opetushallituksen suositukset sosiaalisen median opetuskäytöstä. Verkkojulkaisu (pdf).
  • Suomen virtuaaliyliopisto ja Virtuaaliammattikorkeakoulu 2009. Kartoitus korkeakouluopetuksen tieto- ja viestintätekniikan tukipalveluiden tilasta ja kehityskohteista vuonna 2009. Verkkojulkaisu (pdf)
  • Valtiovarainministeriö 2010. Sosiaalisen median tietoturvaohje. VAHTI 4/2010. Verkkojulkaisu (pdf)
  • Virtukampus.fi: Sosiaalisen median hyvät käytännöt, wiki (htm)
  • Yliopistojen tietoturvapäälliköt. Suositus sosiaalisen median tietoturvallisesta käytöstä yliopistossa. Dokumentti (pdf)
  • No labels