Skip to end of metadata
Go to start of metadata

Arvioinnin haasteet

Järjestelmällinen oppimisen arviointitiedon keruu auttaa kehittämään kursseja, koulutusohjelmia ja opetussuunnitelmia (McKellar 2002). Opetuksen ja koulutuksen kehittämisen arvioinnilla pyritään selvittämään uuden opetusmuodon tai kehittämistyön vaikutusta oppimiseen. Arviointitulosten avulla voidaan tarkistaa pedagogisia ratkaisuja, opetussuunnitelmia sekä kurssien keskinäistä järjestystä. Arvioinnista saaduilla tuloksilla voidaan myös tehokkaammin orientoida opiskelijoita, kuvata tavoitteita ja luoda paremmin yhteyksiä luokassa tapahtuvan oppimisen ja luokan ulkopuolella tapahtuvan oppimisen välille (Maki 2002). Arviointistrategiat antavat opettajille ja oppilaitoksille toimivan työkalun oppimisen arvioimiseen ja opetuksen kehittämiseen (Fenno 2003).

Oppimisen arvioinnissa tapahtuneessa oppimista painottavassa arvojen ja asenteiden muutoksessa, oppilaitoksilla ja niiden johdolla on vastuu sitoutua ja sitouttaa henkilökunta kehittämään oppija- ja oppimiskeskeisiä arviointimenetelmiä. Arviointi on liitettävä kiinteästi oppimisprosessiin, opettajille on annettava aikaa suunnitella arviointia osana opetusta ja oppimista sekä luotava kattava, eri arviointimenetelmiä yhdistävä, arviointistrategia. (Dietel et al. 1991).

Yhteiskunnan ja työelämän muuttuminen on luonut oppimiselle uusia haasteita. Yhä enemmän oppijan on kyettävä soveltamaan uutta tietoa, hänellä on oltava ongelmanratkaisutaitoja ja sitä kautta kehittämään uusia käytäntöjä (Kauppi 2004). Tämä luo oppimisen arvioinnille uusia haasteita ja muutospaineita. Kaupin (2004) mukaan oppimistypologiat tulevat vaikuttamaan merkittävästi oppimisen arviointiin tulevaisuudessa. Alla olevassa taulukossa hän listaa erilaiset oppimisen tasot ja niihin liittyvät elementit. Nämä oppimistypologiat ovat väline sekä oppijalle itsearvioinnissa että opettajalle oppimisen ohjaamisessa ja arvioinnissa.

 

Reflektiivinen
toiminnan tarkastelu

Teoreettinen/
diskursiivinen tietoperusta

Toimintakäytäntöjen
tranformaatio

Ei-oppiminen

Identiteetin suojelu

Perinteeseen uskominen

Muutoksen vastustaminen

Uusintava oppiminen

Sääntöjen ja toimintatapojen seuraaminen

Hiljainen, kokemukseen ja olemassa olevaan aihekokonaisuuteen perustuva tieto

Vallitsevien toimintatapojen uudelleen tuottaminen

Reflektiivinen oppiminen

Yksilön ja organisaation sisäisten prosessien reflektointi

Yksilön ja organisaation tietoperustan rakentaminen

Rakennetun tiedon soveltaminen

Uudistava oppiminen

Kontekstiin ulottuva kriittinen reflektio

Uuden tiedon luonti suhteessa uusiin toimintatapoihin

Uusien toimintatapojen yhteistoiminnallinen ja tietoinen luonti

(Lähde: Kauppi 2000, 25, muokattu 2004:6)

”Assessment defines for students what is important, what counts, how they will spend their time and how they will see themselves as learners. If you want to change student learning, then change the methods of assessment.” (Brown, Bull & Pendelbury 1997 in McKellar 2002).

Lähteet
Fenno, C. 2003. Assessment in Higher Education. Teaching Today, Glencoe Online, March 2003.
Kauppi, A. 2004. Kontekstuaalinen oppimistypologia oppimisen arvioinnin lähtökohtana. Evaluaattori – Kehittävän arvioinnin verkkolehti 1/2004: 4-7. http://ope.helia.fi/evaluaattori
Maki, P. 2002. Developing an Assessment Plan to Learn About Student Learning. Journal of Academic Librarianship, January 2002.
McKellar, E. 2002. Change our assessment practices? Why should we? The theory behind assessment practises. Paper presented at the Learning Communities and Assessment Cultures Conference 28-30, August 2002.

Lisämateriaalia
http://www.ucd.ie/teaching/assess/as.htm