Skip to end of metadata
Go to start of metadata

Dialogitentti

Dialogilla tarkoitetaan vuoropuhelua, kaksinpuhelua tai keskustelua (Kielitoimiston sanakirja 2004). Tutustu myös Diana-toimintamallin sivuilla olevaan dialogin määritelmään: http://openetti.aokk.hamk.fi/diana/DiaJohd.htm

Keskustelumenetelmän lähtökohtana on ajatus kielen ja toiminnan vuorovaikutteisesta sidonnaisuudesta toisiinsa. Demokraattinen dialogi on tasavertaista keskustelua, jossa korostuu keskustelun vastavuoroisuus ja kaikkien asianosaisten mahdollisuus, jopa velvollisuus osallistua yhteiseen keskusteluun. (Lahtonen 1999.) Tutustu myös Verkko-tuutorin sivuihin dialogista:  http://www.uta.fi/tyt/verkkotutor/dialogi.htm

Dialogitentti voi koostua sekä kirjallisesta että suullisesta osuudesta ja on usein seminaarityyppinen. Suullinen osuus toteutetaan opetuskeskusteluna tai tieteellisenä keskusteluna. (Koppinen, Korpinen & Pollari 1999.)

Tentin arvioivat opiskelija(t) ja opettaja yhdessä. Arviointikriteereinä voivat olla esimerkiksi löydetyn tiedon monipuolisuus, näkökulmien määrä ja laatu sekä keskustelu- ja argumentointitaito.

Dialogitentin arvosanaa mietittäessä otettava huomioon, kuvastaako keskustelu:
- oppisisällön toistelua ja referointia
- ymmärryksen tavoittelua
- omaa ajattelua
- rohkeutta penkoa epävarmaa
- tiedon perusteltua arviointia

Tentin kirjallisen osuuden arvioinnin tavoitteena on selvittää ensisijaisesti se, miten opiskelija on pystynyt ymmärtämään oppimansa. Toisen osan tavoitteena on tiedon arviointi, sovellusten löytäminen sekä näkemysten perustelu ja arviointi keskustellen. (Koppinen, Korpinen & Pollari 2000.) Kaijanaho on koonnut dialogitentistä seuraavanlaiset verkkosivun: http://www.mit.jyu.fi/antkaij/opetus/okp/2002/dialogitentti

Dialogitentissä opiskelija laatii aluksi tentittävästä kokonaisuudesta lyhyen (2-5 sivua) esseen keskittyen erityisesti ydinsisältöihin ja vaikeisiin/epäselviin kohtiin. Arvioinnin kattavuuden kannalta on hyvä sopia etukäteen, että esseessä tulisi käsitellä tentittävän kokonaisuuden kaikkia osia (esimerkiksi kaikkia kirjoja). Essee palautetaan opettajalle. Noin viikko palauttamisen jälkeen opiskelija ja opettaja keskustelevat esseen pohjalta. Tällöin analysoidaan ja selvennetään arvioitavan kokonaisuuden sisältöjä. Opiskelijaa rohkaistaan tekemään kysymyksiä ja ottamaan esille hänelle epäselviä asioita. Tentti on tällöin korostuneesti oppimistilanne. Dialogitentin arvosanasta (jos se on annettava) opiskelija ja opettaja sopivat yhdessä keskustellen ja neuvotellen. Arvioinnin kriteerien tulee olla opiskelijan tiedossa jo ennen tenttiä. (Lappalainen 1997.)

Luentodialogitentti

Tentti on luentoon liittyvä oppimistilanne, jonka tavoitteena on edistää luennon sisällön ymmärtämistä systemaattisen ja temaattisesti ohjatun keskustelun avulla. Luentodialogitentissä opiskelija kysyy opettajalta. Tenttiin valmistaudutaan tekemällä jokin pohjatyö, jonka tulisi sisältää jonkin ilmiön kyseenalaistamisen, kritiikin tai pohtivan kysymyksen. Tekstin pituus voi olla 1-2 sivua. Tenttitilaisuudessa työ palautetaan opettajalle. Opiskelijat esittävät vuorollaan työnsä ja siitä nousseen ongelman tai kysymyksen. Tämän jälkeen muut opiskelijat ja opettaja kommentoivat. Arvostelusta päätetään yhdessä opiskelijoiden kanssa. Jos osallistujia on yli 20, voivat opiskelijat (tai osa heistä) tehdä esseen 2-3 hengen ryhmissä. Tällöin ryhmä arvioidaan kokonaisuutena. (Hyppönen 2004; Karjalainen 2001.)

Lisämateriaalia:

TieVien verkkosivu luentodialogitentistä:  http://tievie.oulu.fi/arviointiaavan_sanomat/murretut_tentit/luentodialogi.htm

Oulun yliopiston työkalupakin sivut luentodialogitentistä:
http://www.oulu.fi/informaatiotutkimus/opetuksenkehittamishanke/Tyokalu.htm#Luentodialogitentti

Kirjadialogitentti

Tämän tenttimuodon tavoitteena on auttaa opiskelijaa keskeisten opintokokonaisuuksien ydinsisällön löytämisessä ja ymmärtämisessä (Karjalainen 2001). Opiskelija kirjoittaa kokonaisuutta pohtivan lyhyen (2-5 sivua) esseen tai raportin haluttujen teosten pohjalta. Teosten käytön pitää näkyä esseessä omana pohdintana ja lähdeviitteiden käyttönä. Esseen ei tarvitse olla valmista kerrontaa vaan ennemminkin olennaisten ja vaikeasti ymmärrettävien asioiden tuomista esiin. Kun essee on valmis niin opiskelija palauttaa sen opettajalle. Opettaja tutustuu esseeseen ja käy opiskelijan kanssa opetuskeskustelun. Keskustelussa käydään läpi hankalia kohtia ja sen tavoitteena on opiskelijan ajattelun kehittäminen. Jos tenttiä halutaan arvostella, niin opettajan pitää tiedottaa arvostelukriteerit opiskelijalle ennen esseen kirjoittamista. (Hyppönen 2004; Karjalainen 2001.)

Lisämateriaalia:

TieVien sivulla kirjadialogitentistä: http://tievie.oulu.fi/arvioinnin_abc/murretut_tentit/kirjadialogitentti.htm

Oulun yliopiston työkalupakin sivut kirjadialogitentistä: http://www.oulu.fi/informaatiotutkimus/opetuksenkehittamishanke/Tyokalu.htm#Kirjadialogitentti

Dialogitentti suurille ryhmille

Samantyyppinen kuin edelliset dialogitenttimuodot. Erona kaksivaiheinen "esseetyöskentely" suuren ryhmäkoon vuoksi. Ryhmä (esim. 80-100 opiskelijaa) jaetaan tenttiä varten 6-10 hengen esseeryhmiin. Jokainen ryhmän jäsen valmistaa omalla ajallaan oman yksilöesseensä. Ennen tenttiä essee-ryhmä kokoontuu ja valmistaa yksilöpohdintoihin perustuvan ryhmän yhteisen "kirjallisen kannanoton", ryhmäesseen. Tenttitilanteessa kukin ryhmä esittää yhteisen pohdintansa. Tentin lopussa ryhmä jättää esseensä (yksilöesseet ja ryhmäpuheenvuoro) tentaattorille. (Karjalainen 2001.)

Ryhmätentissä ryhmät voidaan muodostaa etukäteen tai sopia niistä vasta tenttitilanteessa. Tehtävien tulee olla luonteeltaan sellaisia, että niissä voi hyödyntää ryhmätyön mahdollisuuksia, esimerkiksi erilaisten näkökulmien vertailua ja niiden yhdistelyä. Tenttien arvostelussa voidaan käyttää samoja menetelmiä kuin yleensäkin tenteissä. Hyödyllisintä olisi, että palaute tentistä ei olisi pelkästään numeraalista, vaan siihen liitettäisiin keskustelutilaisuus ja ryhmän itsearviointi, jonka avulla voidaan vaikuttaa etenkin ryhmässä olevien vapaamatkustajien määrään. Mikäli joukossa on opiskelijoita, jotka eivät halua tehdä tenttiä ryhmätyönä, olisi heille annettava mahdollisuus vastata tenttiin itsenäisesti. (Lappalainen 1997.)

Ryhmätentti tulee ohjeistaa tarkasti, jotta korkeatasoisista ja runsaista keskusteluista saadaan muokattu paperille myös laadukkaita vastauksia. Siten kannattaa ohjeistaa opiskelijoita suunnittelemaan etukäteen vastaamiseen käytettävän ajan suhteessa tehtävien määrään ja varaamaan keskustelulle ja kirjoittamiselle erikseen oman aikansa. (Lappalainen 1997.)

Integroiva dialogi

Opintokokonaisuuden lopuksi järjestetään dialogitentin kaltainen kaksivaiheinen tenttitilanne, jossa tavoitteena on integroida laajan kokonaisuuden osat toiminnalliseksi rakenteeksi. Tentti ohjaa opiskelijaa ymmärtävään oppimiseen, kokonaisuuksien käsittelyyn ja hallintaan sekä tietojen soveltamiseen. Tentin ensimmäisessä vaiheessa (Kirjallinen osuus) opiskelija saapuu tenttiin sovittuna aikana ja saa tenttitehtävät. Tehtäviin vastaamiseen hänellä on aikaa koko päivä (vähintään 6 tuntia). Opiskelija voi vastata tehtäviin valitsemassaan paikassa ja hyödyntää esim. kirjaston palveluja vastausta laatiessaan. Materiaalit ja aineistot ovat siis vapaasti käytettävissä. Vastattuaan tehtäviin opiskelija palauttaa kirjoitelmansa tentaattorille.

Toisessa vaiheessa (suullinen osuus) opiskelija saapuu sovittuna aikana keskustelemaan vastauksestaan ja opintokokonaisuudesta tentaattorin kanssa. Keskustelun luonne on ohjaava ja opastava, ei "kuulusteleva". Ideana on molemminpuolinen palautustilanne, oppimistilanne. Tentti arvioidaan yhdessä opiskelijan kanssa. (Karjalainen 2001.)
 

Lisämateriaalia:

Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen sivuilla jossa käsitellään dialogin onnistumisen ehtoja: http://www.tkk.utu.fi/osaaminen/osaamisen_ohjaaminen/21dialogi.html 

POHDITTAVAA

- Miten voisit hyödyntää omassa opetuksessasi dialogitenttejä oppimisen arviointimenetelminä?

- Miten voisit hyödyntää tietoverkkoja käyttäessäsi dialogia oppimisen arviointimenetelmänä?

- Mitkä ovat verkkokeskustelujen käytön etuja ja haasteita oppimisen arviointimenetelminä?

Lähteet

Hyppönen, O. 2004. Erilaisia oppimisen arviointimenetelmiä - kuvaukset, vahvuudet ja haasteet. Yoop verkko-opiskeluympäristö: http://optima.hut.fi

Karjalainen, A. 2001. Tentin teoria. Dialogeja 4/2001. Oulu: Oulun yliopistopaino.

Koppinen, M-L., Korpinen, E., Pollari, J. 1999. Arviointi oppimisen tukena. Juva. WSOY.

Lahtonen, M. 1999. Keskustellen parempaan työyhteisöön. Teoksessa Heikkinen H, Huttunen R, Moilanen P. Siina tutkija missä tekijä. Toimintatutkimuksen perusteita ja näköaloja, 201-220.

Lappalainen, M. 1997. Arvioinnin merkitys yliopiston opetuksen ja oppimisen osana. Teoksessa Lappalainen, M. (toim.) Opetus, oppiminen ja arviointi. Turun yliopiston arviointijärjestelmän rakentaminen, 7-37.

MOT Kielitoimiston sanakirja 2004. http://mot.kielikone.fi/mot/uku/netmot.exe