Skip to end of metadata
Go to start of metadata

Sisältö

Miksi Flashia?

Tavalliset kuvatiedostot ja HTML-sivunkuvauskieli soveltuvat hyvin staattisiin web-sivustoihin. HTML ei kuitenkaan sinällään sovellu dynaamisiin tai liikettä sisältävien sivujen rakenteluun.

Pienet animaatiot on ennen Flash-tekniikkaa hoidettu lähinnä gif-animaatiolla, joka koostuu itse asiassa useammasta samaan pakettiin tallennetusta peräkkäisestä kuvasta. Tätä animointia ei kuitenkaan ole voinut sanottavammin säädellä, puhumattakaan interaktiivisuudesta - lähinnä on puututtu toistokertojen määrään ja yksittäisten kuvien kestoon.

Flashissa voi sen sijaan kontrolloida animaatioita hyvin tarkasti ja antaa katsojalle välineitä hallita esitystä. Itse asiassa useimmat staattisenkin näköiset Flash-komponentit www-sivustoilla ovat pohjimmiltaan animaatioita.

Pienten animaatioelementtien luonnissa Flash päihittää gif-animaation seuraavilla tavoilla:

  • Flash tukee täysvärigrafiikkaa.
  • Flash-tiedostot saadaan helposti puristettua pienempään tiedostokokoon (nopeampi lataus)
  • Tuki sekä vektori- että bittikarttagrafiikalle
  • Interaktiivisuus on mahdollista
  • Äänen yhdistäminen esitykseen mahdollista

Vastaavia juttuja voidaan tehdä verkkoon myös esimerkiksi Java-ohjelmoinnilla, mutta se valitettavasti vaatii oikeaa syvällisempää ohjelmointitaitoa.

  • Flash-tiedosto on Java appletteihin verrattuna helppo toteuttaa
  • Ilmainen Flash player on helppo asentaa selaimeen (mikäli sitä ei ole tietohallinnon taholta estetty)

Toisaalta Javalla voidaan tehdä aivan eriluonteisia ja kokoisia projekteja sekä asioita jotka ovat täysin Flashin ulottumattomissa, joten aivan yksiselitteistä vertaaminen ei ole

Flashilla voidaan kuitenkin toteuttaa myös erittäin laajoja kokonaisuuksia. Esitysten laajuutta ja ominaisuuksia voi parhaimmillaan verrata helposti takavuosina suositumpiin cd-rom multimedioihin. Flashillakin on mahdollista niin haluttaessa toteuttaa itsenäinen mediatuote romppuna tai tarjota vastaavat sisällöt vaikkapa laajakaistaverkkojen asiakkaille.

Flashia voidaan käyttää myös esimerkiksi PowerPointin korvaajana, sillä se mahdollistaa monipuolisempien esitysten tekemisen. Lisäksi Flashilla on tehty animaatiota myös broadcast-tasoisena, eli televisioon, sekä mobiilipäätelaitteisiin.

Verkkokäytössä Flashin käyttöä kannattaa harkita tarkkaan silloin, jos arvelee ettei loppukäyttäjällä ole toistinta, eikä mahdollisuutta asentaa sitä. Esimerkiksi monissa yrityksissä tietohallinto haluaa kontrolloida kone- ja ohjelmistokokoonpanoja niin tarkasti, ettei edes selaimen plug-inejä voi asentaa normaaleilla käyttäjätunnuksilla.

Flashilla voidaan toteuttaa siis varsin monen näköistä ja kokoista: Esitys voi olla yksi ainoa staattinen kuva tai toisessa äärilaidassa animaatioita, videota, ääntä ja ohjelmointia sisältävä multimediallinen runsaudensarvi yhdistettynä tietokantapohjaisiin ratkaisuihin.

Vektori vai bittikarttagrafiikka?

  • Flashiin voidaan tuoda bittikarttagrafiikkaa sekä vektorigrafiikkaa sovelluksen ulkopuolelta
  • Flashissa voidaan piirtää vektoripohjaista grafiikkaa

Esimerkkejä bittikarttagrafiikkaa käyttävistä kuvaformaateista ovat .gif ja .jpeg (.jpg) sekä .bmp

Bittikarttakuva muodostuu hyvin pienistä vierekkäisistä nelikulmaisista pikseleistä, joista jokaisella on oma värinsä. Pikseliä nimitetään myös kuvapisteeksi tai kuva-alkioksi. Bittikarttakuvan kaikkein pienin jakamaton alue on siis pikseli. Pikselit sijaitsevat toisiinsa nähden samalla periaatteella kuin ruutupaperin ruudut. Ihmissilmä muodostaa näistä pienistä kuvapisteistä kokonaisen kuvan.

Bittikarttakuvan ongelmana on sen laadun heikkeneminen kuvan kokoa muutettaessa.

Vektorigrafiikassa kaikki pisteet, viivat ja pinnat kuvataan matemaattisesti. Näiden ohjeiden perusteella kone piirtää määrätyt kuvat. Teoriassa vektorikuvaa voidaan skaalata isommaksi tai pienemmäksi loputtomasti menettämättä kuvainformaatiota.

  • Käytä bittikarttakuvia, kun kyseessä on valokuva
  • Käytä vektorigrafiikkaa, kun kyseessä on piirretty animaatio, piirretty kuva tai kaavio - eli suhteellisen yksinkertainen viivoihin ja täyttöihin perustuva asia

Ohjelman pikaesittely

Flashin työtila

Muokattavan työtilan avulla on helppoa pitää tarvittavat työkalut ja sätöpaneelit saatavilla tai vaihtoehtoisesti ylimääräiset asiat piilossa.

Stage
Avatessasi ohjelman, näet suurehkon valkoisen alueen. Kyseessä on Stage, eli suomalaisittain sanottuna näyttämö tai työalue. Esitystä ja sen elementtejä muokataan aina Stagella.

Toolbox

Toolbox tai pikemminkin Tools-paletti pitää sisällään työkalut tekstien ja grafiikan luomiseen, sijoittamiseen ja muokkaamiseen.
Paneeli on jaoteltu neljään osaan.
Tools:
Ylimpänä on varsinainen työkalulaatikko kaikkine piirtotyökaluineen. Tästä valitaan mm. sivellin-, kynä-, pyyhekumi- ja väritäyttötyökalut.
View:
Tästä valikosta löytyvillä työkaluilla säädellään Stagen sijaintia suhteessa työtilaan sekä näkymäkokoa.
Colors:
Tästä valitaan piirtovärit. Jokaiselle piirtotyökalulle voidaan valita oma värinsä tai kaksi: Toinen väri piirrolle ja reunaviivalla (Stroke) ja toinen täytölle (Fill).
Options:
Useimmilla työkaluilla on erilaisia erityisominaisuuksia ja asetuksia, joita voi tältä alueelta valita.

Paneelit

Listan Flashin paneeleista saat ylävalikon Window-menusta. Paneelit ovat avustamassa työskentelyä kaiken esitykseen liittyvän kanssa ja niillä pääsee vaikuttamaan mm. Stagen elementteihin, avoinna olevaan dokumenttiin kokonaisuudessaan, aikajanaan kuin myös ActionScripteihinkin.

 Timeline

Timeline eli aikajana. Aikajanalla organisoidaan ja kontrolloidaan esityksen sisältöä. Esimerkiksi mitä, missä, milloin ja kuinka kauan jokin asia näkyy tai kuuluu. Kuten elokuvafilmi, Flash jakaa ajallisen keston freimeiksi (Frame). Jokaisessa Framessa voi olla uniikki sisältönsä tai se voi olla yhtä hyvin klooni edellisestä "ruudusta".

Kuinka animaatio toimii
Flash-animaatio toimii kuin filminauha jolle on asetettu peräkkäin kuvia. Erityiset kehykset, Avainkehykset (Keyframe) määräävät, koska muutokset tapahtuvat animaatiossa - esimerkiksi koska objektit liikkuvat, koska niiden koko muuttuu ja koska ne lisätään näyttämölle ja poistetaan näyttämöltä.

Kun toistopäätä siirretään aikajanalla manuaalisesti tai kun Flash-elokuvaa toistetaan, kunkin kehyksen sisältö näkyy näyttämöllä, kun toistopää on sen kohdalla. Kun kehykset näytetään peräkkäin riittävän nopeasti, syntyy liikkeen illuusio.

Layerit

Jotta materiaalien organisointi ja asettelu aikajanalla olisi näppärämpää, on se jaettu tasoihin (Layers). Tasoajattelu voi olla tuttu jo ennestään esim. Photoshop-ohjemasta. Tasoja voisi ajatella ikään kuin piirtoheitinkalvoina, joita ladotaan päällekkäin: näkyvä kokonaisuus muodostuu vaikkapa neljästä eri sisältöisestä kalvosta (tai tässä tapauksessa sitten kerroksittain sijaitsevista frameista).

Library

Library-paneeli pitää sisällään aineistoa, jota voidaan käyttää uudelleen ja uudelleen. Hyvä nimitys voisi olla materiaalikirjasto. Esirmerkiksi, jos haluat hyödyntää esityksesi eri kohdissa jotakin grafiikkaa, movie clip -elementtiä tai ääntä, raahaa se Libraryyn (Jolloin siitä tulee symboli - asiasta lisää myöhemmin). Librarysta voit raahata samaisen elementin sitten jälleen Stagelle, aina kun on tarvista.

Properties-panel

Tämä paneeli näyttää valitun työkalun tai objektin yleisimmät asetukset ja säätömahdollisuudet. Sisältö vaihtuu siis tilanteen mukaan.

ActionScript ja Actions-paneeli

ActionScript on Flashin oma sisäänrakennettu ohjelmointikieli. ActionScript -koodit ja -skriptit tuotetaan Actions-paneelissa.

Flashin tiedostomuodot

Flashin työtiedostot tallennetaan .fla tiedostopäätteellä. Niitä voi editoida ainoastaan Flash-ohjelmalla.
Katsoessasi Flash-esitystä selainohjelmalla, kuten Internet Explorerilla, katsot aina .swf päätteistä tiedostoa. Swf tulee sanoista Shockwave Flash. Kun julkaiset työtiedostosi, Flash tekee automaattisesti .swf-muotoiset tiedostot. Samalla työtiedostosi kuitenkin säilyvät ennallaan ja voit palata muokkaamaan niitä edelleenkin.

Myöhemmin luvassa tarkempaa infoa julkaisemisesta ja julkaisuasetuksista.

Tässä olivat tärkeimmät paneelit ja käyttöliittymän "peruspalikat". Seuraavaksi vuorossa Flashin piirrosominaisuudet >>>