Skip to end of metadata
Go to start of metadata

Tekstin muotoilu eroaa tekstin muokkauksesta sikäli, että muokkaus kohdistuu sisällön jäsentämiseen ja ymmärrettävyyteen, muotoilu taas tekstin ulkoasuun ja luettavuuteen. Muokkaamisessakin tekstinkäsittelyohjelma päihittää useimmat tekstieditorit, mutta muotoilu on oikeastaan tekstinkäsittelyohjelman ominta alaa.

Muotoiltu teksti (tiedosto.doc) ei ole ASCII-tekstiä, koska se sisältää ASCII -koodien lisäksi myös muotoilukoodeja.

Tekstiä muotoiltaessa muotoilut koodataan tiedoston sisään, jolloin tiedoston koko kasvaa huomattavasti.

Icon

Tyhjässäkin Word-asiakirjassa on tallennettavia muotoilutietoja kilotolkulla. Tallenna tyhjä asiakirja ja ihmettele sen kokoa!

Muotoilukoodit ovat yleensä (kuten normaalissa tekstinkäsittelyssä) käyttäjälle näkymättömiä, mutta joissakin ympäristöissä ne ovat näkyviä – yleensä silloin myös käyttäjän tekemiä, kuten HTML-sivunkuvauskieltä käytettäessä. Esimerkki HTML-kielestä (koodi ja sen käyttäjälle näkyvä ilmiasu) auttaa ymmärtämään, kuinka muotoilu tekstinkäsittelyssä toimii:

Sama teksti: Tältä näyttävät lihavointi, kursivointi ja alleviivaus koodina ja näkyvänä tekstinä.

Koska muotoilujen koodaustapa on eri tekstinkäsittelyohjelmissa ja niiden eri versioissa erilainen, ovat yhteensopivuusongelmat väistämättömiä. Toisaalta myös puhdas ASCII-teksti voi aiheuttaa yhteensopivuusongelmia, koska ASCII-koodistot eivät ole kaikkialla samat.

Tekstin muotoilukomennot kohdistuvat useimmiten valittuun tekstiin, jonka laajuus voi vaihdella yhdestä merkistä vaikka koko tiedostoon (Ctrl+a).

Poikkeuksia:

  • tavutus (mikäli sitä pidetään muotoilutoimenpiteenä) kohdistuu koko asiakirjaan
  • tyylin soveltaminen kohdistuu siihen kappaleeseen, jonka alueella kohdistin kulloinkin on

Raakatekstissäkin mahdollisia muotoiluja, kuten luetteloita ja sisennyksiä, ei siis tarvitse tehdä joka riville erikseen. Esimerkiksi Atk-passin näyttökokeissa tai – niitä paljolti vastaavissa – työelämän tilanteissa ei käsipelillä pärjää. Automaattinen tietojen käsittelyhän on tarkoitettu automatisoimaan toimintoja ja säästämään siten aikaa.

Icon

Jos muotoilussa – tai missä tahansa tekstinkäsittelyssä – tulee ongelmia, kannattaa muistaa Ctrl+z. Sitä vastaava "Eiku"(kumoa)-painike löytyy vakiotyökaluriviltä (takaisin päin kiertyvä nuoli).



 

 

Icon

ASCII on lyhenne sanoista The American Standard Code for Information Interchange. ASCII-koodisto määrittelee jokaiselle kirjaimelle numerokoodin, jonka tietokonekin ymmärtää. Tietokone osaa lukea puhdasta ASCII tekstiä: komentorivin komentoja, komentojonoja, koneen toimintaa määritteleviä tiedostoja, jne. (kuten tiedosto.txt)

 

 

Icon

Perinteisellä amerikkalaisella 7-bittisellä ASCII voidaan esittää vain 127 merkkiä (27 = 128, yksi koodeista tarkoittaa: ei mitään), eli kaikki englannin kielen aakkoset sekä isolla että pienellä, numeromerkit, erikoismerkit, sekä koneen tarvitsemat, käyttäjälle näkymättömät merkit, kuten rivinvaihto, kappaleen vaihto, tai vaikkapa äänimerkki. Suomessa käytetään 8-bittistä ASCII-koodistoa, jossa merkkejä on 255 (28 - 1), jolloin myös jokainen nk. skandimerkki eli "ääkkönen" voidaan kirjoittaa vain yhtä näppäintä käyttäen.

Yleisimmät muotoilut tehdään muotoilutyökalurivin painikkeilla tai vastaavilla näppäinkomennoilla. Lihavointi, kursivointi, alleviivaus, tekstin tasaukset, numeroidut tai luettelomerkein merkityt luettelot, fontin väri ja sen taustan väri ovat kaikki omina painikkeinaan muotoilutyökalurivillä.

Aloitus -valikon keskellä ovat luetteloruudut eri tyyleille (mm. otsikot), fonteille eli kirjasintyypeille ja fontin koolle. Luetteloruudun luettelo avataan napsauttamalla pientä nuolenkärkeä valitun ominaisuuden ruudun oikeassa laidassa. Tyylien (styles) käyttöön muotoilukeinoista tärkein, koska tekstinkäsittely tavallaan perustuu tyyleihin. Tyyleistä ja teemoista kerrotaan enemmän toisella sivulla.

Aloitus --valikon fontti­luettelo. Oikeassa ylä­kulmassa luet­te­lon avaus­­painike. Kaksin­kertaisen vii­van yläpuolella on viimeksi käytettyjen font­tien luettelo, alapuolella kaikki Windowsin fontit aakkosjärjestyksessä.

TT- ‑tunnus fontin nimen edellä viittaa True Type ‑fonttityyppiin. True Type on kehittynein tek­nii­koista, joilla tietokone näyttää fon­tin ja sen muo­toillut muunnokset.