Skip to end of metadata
Go to start of metadata

3.4.2013

Klubin piirissä on herännyt jotain keskustelua siitä, onko universumi simulaatio. Aika jännä juttu; silloinhan myös tämä keskustelu on simulaatio. Onkohan se silloin jo ohjelmointivaiheessa suunniteltu, vai ilmaantuiko ikäänkuin emergentisti? Onko edellä sanottu... hetkinen, entä jos sanonkin

Onnistuikohan tuo? Entä jos kysymme mistä simuloiva kone saa tarpeeksi sähköä äärettömän universumin pyörittämisen? Toisaalta meillä on pimeän energian vuoksi jonkinlainen kosminen tapahtumahorisontti; ehkä sen ulkopuolista aluetta ei tarvitse simuloida. Mutta horisonttihan on toisesta galaksista katsoen toisessa paikassa. Ai niin. Eiku...

Jaa mutta hetkinen. Jos universumi on tietokonesimulaatio, luulisi sen olevan digitaalinen, epäjatkuva. Muutenhan tarvittaisiin ääretön määrä muistia. Näinollen Jäsen IX:n jatkuvuusajatus olisi ilmeisesti väärä. Taikka toisaalta ehkä simulaatio vain laittoi ymmärtämään hänen ajatuksensa väärin. Mutta miksi laittaisi yhden ajattelemaan jotain ja toiset ymmärtämään ajatuksen väärin? Ja miksi kysymään tuota? Ja miksi... oho, luuppi - ehkäpä tämä viittaakin simulaatioon. Vai viittaako?

Kuitenkin siis - no niin, nyt se unohtui.

Asiaa pohdittiin myös konttuurilla. Lähinnä, että voisiko simulaation jotenkin huomata. Jäsen 1 taisi kyllä todeta jo kymmenkunta vuotta sitten, että ei voi. Eipä tuohon nytkään mitään lisää keksitty; paitsi, että kenties maailman värien yht'äkkinen kääntyminen päinvastaisiksi voisi paljastaa ohjelmointivirheen. Taikka miten tietää, onko se virhe vai tarkoitus? No kuitenkin; voi siltikin olla, ettei sitäkään sisältäkäsin huomaisi, koska myös aistijärjestelmä muuttuisi. Mutta entä jos KVAS yllättää? Niin, tosiaan...

Jäsen 2

4.4.2013

Kerrotaan eräässä kokeessa saadun jonkinlaista merkkiä pimeän aineen havaitsemisesta. Lähinnä sen hajoamisesta (annihilaatiosta). Asiaa pohdittiin konttuurilla, joskaan mitään kovin ihmeellistä ei vielä saatu kehiteltyä. Oudosti siis kuitenkin pimeys muuttuu valoksi - samalla pimeyden määrä vähenee. Tämä on siinä mielessä merkillistä, että muissa mittauksissa pimeän aineen suhteellinen osuus kuitenkin on alati kasvanut.

Omat mittarimme kyllä osoittivat lievää KVAS-havaintoa. Mutta tulos oli tilastollisesti liian heikko. Ja vaikka olisikin riittävä, olemme vielä kaukana tilanteesta, jossa kykenisimme teoreettisesti osoittamaan KVAS:n todistavan simulaatiohypoteesin todeksi. Taikka eihän mitään voi todistaa todeksi - mutta kuitenkin.

Tutkittiin jälleen myös Maanulkoisen elämän esiintymistä ja olemusta. Aika jännää.

Jäsen 2

5.4.2013

Jatkettiin eilistä eksoplaneettatutkimusta, nyt keskittyen erityisesti kivilajeihin. Miten planeetan etäisyys tähdestä vaikuttaa kiviin ja niiden alkuainejakautumiin? Erityisesti planeetan syntyessä. Pohdittiin myös timanttien louhimista ns. timanttiplaneetoilta. Lisäksi havaittiin jälleen SPUI - eikä havaittu.

Jäsen 2

8.4.2013

Kehiteltiin uusia teleskooppimalleja ja pohdittiin jälleen eksoelämää. Nyt paneuduttiin lähinnä eksourheiluun sekä kysymykseen "käyttävätkö muiden planeetojen asukkaat aurinkolaseja?" Kivasti ilmeni jälkimmäisessä pientä erimielisyyttä siellä heillä - ei ilmennyt.

Jäsen 2

11.4.2013

Konttuurilla pohdittiin painovoiman olemusta. Suunniteltiin koe, jossa henkilö seisoo vaa'an päällä hississä ja sitten painetaan alas näyttävää nuolta. Aika jännä juttu, voisikohan tuosta kehittää jotain?

Jäsen 2

12.4.2013

Jos universumi on simulaatio, niin miksihän se laittoi meidät eilen keksimään hissikokeen? Jos sillä pyrittiin johonkin, onko mielekästä kysyä mihin me sillä pyrimme? Voiko meidän pyrkimyksemme olla eri kuin simulaation? Voisi melkein kuvitella, että ainakin Jäsen IX:n vastaus olisi: "Kyllä näköjään." Mutta  - no, nyt menee aika vaikeaksi...

Jäsen 2

15.4.2013

Eksoälytyöryhmämme kokoontui konttuurilla. Pohdittiin, kuinka pitkälle äly ja teknologia voi kehittyä toisilla planeetoilla. Ja että saako Andromedan galaksissa kaivaa salaojaa naapurin tontille. Ei päästy selkeään ratkaisuun.

Tuokin on oikeastaan aika jännä. Jos jossakin ollaan meitä selvästi älykkäämpiä, niin ehkäpä siellä osataan nopeasti johtaa olemassaolevista lakipykälistä, saako salaojan rakentaa. Osataankohan siellä myös tehdä parempia lakeja? Mitä se tarkoittaa, että laki on parempi? Vai muuttuvatko lait älyn myötä vastaavasti vaikeammiksi? Kumpi kehittyy nopeammin? Oho, olemmeko juuri keksineet uuden tieteenalan - eksojuridiikan? Heti perustamaan - ai niin, ja eksofilateliajaostokin saman tien.

Jäsen 2

16.4.2013

Juuri saamamme tiedon mukaan pimeän aineen hiukkanen olisi löydetty 99.8% todennäköisyydellä - mitä ei vielä pidetä varsinaisena löytönä. Konttuurilla keskusteltiin pimeän aineen havaintomenetelmistä ja suuren mittakaavan vaikutuksista. Samalla päädyttiin näkemykseen, että Suuressa Magellanin pilvessä on lasikuituveneet tarjouksessa. Millähän todennäköisyydellä olemme oikeassa?

Jäsen 2

17.4.2013

Pyrimme selvittämään, ovatko Andromedan galaksin asukkaat tehneet vierailuja M33:ssa. Tähän ei löytynyt selvää kantaa, mutta M31:n asukkaat ovat kuitenkin meitä onnellisempia ja heillä on sukellusveneitä.

Jäsen 2

18.4.2013

Mistä ovat geologiset aikakaudet - kuten liitukausi ja jurakausi - saaneet nimensä? Tätä pohdittiin konttuurilla; samalla yritettiin selvittää muiden planeettojen aikakausia. Andromedan galaksissa on kuulemma täräkausi ja elo siellä onpi huoletonta.

Jäsen 2

19.4.2013

Juuri saamamme tiedon mukaan on löytynyt 2 maankaltaista eksoplaneettaa elämän kannalta sopivalta vyöhykkeeltä. Niinpä pohdiskelimme, millaista elämää siellä mahtaa olla. Aika lailla avoimeksi jäi vielä, mutta heillä on kuitenkin 9-kieliset kitarat. Kehittelimme, miten tämä avartaa sointujen käyttöä. Kuinka hyvin tämä onnistuu käytännössä, riippuu tietysti siitä, montako sormea heillä on. Pitäisi myös tutkia heidän musiikinteoriaansa.

Tosin eihän kitaran olemassaolosta vielä voi päätellä, että heillä on musiikkia. Ehkä kitaraa käytetään siellä johonkin muuhun. Vaikea kyllä keksiä mihin - mutta sehän kertoo vain meidän mielikuvituksemme puutteellisuudesta. Ai niin; jospa kitarat tehdään siellä hajotettaviksi puhe-esitysten lopputehosteena. Emme kyllä osaa selittää miksi, mutta kukapa tietää?

Jäsen 2

20.4.2013

Täytyisi kai selvittää myös, onko siellä keksitty 9-ääniset soinnut; ja jos on, onko niille kehitetty mitään käytännön sovellutusta? Mutta vaikka heillä olisikin vain kolmi- ja nelisoinnut, tarjoaa 9-kielinen kitara tietysti mahdollisuuden soittaa niitä useammalla tavalla. Tällä on sitten jonkinlainen vaikutus siihen, miltä musiikki kuulostaa. Tähän eksomusikologiaan tulee syventyä jatkossa tarkemmin. Arvanneeko Jäsen IX, mitä siellä on keksitty?

Jäsen 2

22.4.2013

Seulasten kokous; käsiteltiin mm. planeettojen näkymistä ja auringon ilmiöitä. Jälkimmäisessä nousi esiin vaikea ongelma: onko korona kuuma, koska sen hiukkaset liikkuvat nopeasti - vai liikkuvatko ne nopeasti, koska on kuuma?

Lisäksi perehdyttiin Planck-satelliitin uusin mittaustuloksiin ja kuultiin esitelmä Mars-tutkimuksen historiasta. Lopuksi vielä selostus Kuun liikkeistä taivaalla. Kaikista näistä käytiin pontevaa keskustelua, vaikka esitykset olivatkin hetkittäin ymmärrysalueen sisäpuolella ja KVAS uhkasi. Nousevan solmun liikeperiodin derivaatta Kuun rataimpulssimomentin neliön suhteen, eiku...

Jäsen 2

23.4.2013

Konttuurilla pyrittiin ratkaisemaan eilistä koronaprobleemaa, mutta laihoin tuloksin. Sen sijaan Kuun liikkeistä ja vaiheista saatiin paremmin selkoa kaavioiden avulla.

Jäsen 2

24.4.2013

(Huom: Siirrän Jäsen XII:n kommentin tähän, niin tarinan looginen eteneminen säilyy. Muuten ei myöhemmin tiedä, mihin kommentti liittyy. J2.)

Jäseniltamme oli niin täynnä järeätä- ja ymmärrettävää- tietoa, että en ehtinyt mainita Tiede- lehden (4/2013 juttua "Mustan aukon hyvä työ" (ss 36-41).

Sen on kirjoittanut Caleb Sharf. Paitsi että siinä kerrotaan jo tuntemiamme mustan aukon ominaisuuksia, uutta on se, että siinä kerrotaan, miten eri galaksit ja mahdollisesti niissä oleva elämä, ovat riippuvaisia mustan aukon toiminnan aktiivisuudesta. Mustilla aukoilla on pulsseja eli toisin sanoen ne eivät toimi aina samalla aktiivisuuden tasolla. Esimerkiksi Linnunradan musta aukko on tutkimusten mukaan nyt lepotilassa.

 Mikä tässä on meille merkittävää, on se, että olemme galaksin reuna-alueella (25000 valovuotta), missä mustan aukon vaikutukset ovat "heikompia". Kirjoituksen mukaan oma musta aukkomme toimii suotuisalla tavalla siksi, että se antaa alkuaine- ja pölypilvien luoda sumuja, mitkä toimivat(kuten tunnettua), uusien tähtien kehtoina.

Tästä seuraa ensinnäkin se, että joidenkin galaksien keskusta on pullistunut, toisten taas ei. Toisissa on vain vanhoja tähtiä, toisissa enemmän nuoria.

Toinen oivallus on se että galaksit ja mustat aukot kehittyvät yhdessä.

Lehden juttu vaikuttaa loogiselta selitykseltä galaksien ja elämän kehittymisen ymmärtämiseen. Mutta vielä jää kysymys mustasta energiasta ja mustasta aineesta. Vai olisiko parempi puhua näkymättömästä energiasta/aineesta? Ehkäpä nämä asiat voi linkittää lähitulevaisuudessa galaksien syntyyn ja toimintaan.

Jäsen XII

Niinpä, hyvin oli ymmärrettävää - niinkuin meillä aina. Mutta jännä juttu tuo musta aukko; täytyy perehtyä konttuurilla tarkemmin. Tänään ei vielä tähän päästy, vaan pohdittiin, millä nopeudella aika etenee. Jäsen 3:n mukaan "ajatuksen nopeudella." Aivan - jos säveltäjän ajatus jää paikalleen (liikkuu vain aika-akselin suuntaan), niin, ööö... eiku...

Näkymätöntä energiaa kutsutaan pimeäksi energiaksi - vaikka "näkymätön" olisikin parempi. Koska eihän sitä ole koskaan nähty; eikä nähty nytkään. Taikka hetkinen: mistäs sen olemassaolo tiedetään, jos ei ole koskaan niinku näytty? No, minä sanoinkin "näkymätön". Niinpä vaan sanoinkin.

Jäsen 2

25.4.2013

Pimeä aine muuten liittyy kyllä galaksien - ja siten elämänkin - syntyyn. Siten, että niistä viime kokouksessa katsotuista Planckin mittaamista tihentymistä tiivistyy galakseja juuri pimeän aineen ansiosta. Pienet tihentyvät kasvavat - kuten niiden tuleekin tehdä painovoiman vuoksi. Siis pimeä aine pystyy lysähtämään kasaan ja se sitten vetää näyvää ainetta mukaan.

Olisikohan galaksin keskustan supermassiivinen musta aukko muodostunut pimeästä aineesta? Tätä jä tämän mahdollisia seurauksia täytyykin pohtia konttuurilla.

Kokouksessa joku esitti Planckin mittauskäyrässä suurilla kulmaetäisyyksillä näkyvien pisteiden poikkeavan oletetusta ja että tämä herättäisi sitten jonkinasteista epäilyä inflaatiota kohtaan. Oikeastaan siihen taisi tulla vastaus esityksen lopussa; en kylläkään ole varma. Loppuosa meni sen verran nopeasti ohi - ja vaikka vastaus olisi siinä ollutkin, sitä ei ilmeisesti sanottu suoraan, vaan seurasi loogisesti - tai "loogisesti" - sanotusta. Näkikö kukaan sitä - tai kuuliko? Jos ei, niin jäikö jotain puuttumaan?

Vaikea sanoa. Mutta mustista aukoista keskusteltiin konttuurilla; lähinnä siitä, miten pimeän aineen putoaminen aukkoon ilmenee. Sangen vaikea - niinpä menikin pari minuuttia, ennenkuin keksimme. Se liittyi jotenkin pimeän aineen vaikutukseen näkyvän aineen liikkeeseen aukon sisällä. Tässä tarvitaan suhteellisuusteorian ja kvanttiteorian yhdistämistä - joka voi viedä jopa meiltä useita viikkoja.

Jäsen 2

30.4.2013

Konttuurilla pohdittiin heliumin syntyä ja eksoelämää. Jälkimmäisessä keskittyen erityisesti siihen, miten galaksien määrä joukossa vaikuttaa elämän todennäköisyyteen. Aika vaikea kysymys - mutta todettiin, että Andromedan galaksissa kännytkät ovat litteämpiä. Ja eräässä toisessa galaksissa maankaltaisella planeetalla on jääkiekossa syötöt kielletty.

Jäsen 2

  • No labels

1 Comment

  1. Anonymous AUTHOR

    Jäseniltamme oli niin täynnä järeätä- ja ymmärrettävää- tietoa, että en ehtinyt mainita Tiede- lehden (4/2013 juttua "Mustan aukon hyvä työ" (ss 36-41).

    Sen on kirjoittanut Caleb Sharf. Paitsi että siinä kerrotaan jo tuntemiamme mustan aukon ominaisuuksia, uutta on se, että siinä kerrotaan, miten eri galaksit ja mahdollisesti niissä oleva elämä, ovat riippuvaisia mustan aukon toiminnan aktiivisuudesta. Mustilla aukoilla on pulsseja eli toisin sanoen ne eivät toimi aina samalla aktiivisuuden tasolla. Esimerkiksi Linnunradan musta aukko on tutkimusten mukaan nyt lepotilassa.

     Mikä tässä on meille merkittävää, on se, että olemme galaksin reuna-alueella (25000 valovuotta), missä mustan aukon vaikutukset ovat "heikompia". Kirjoituksen mukaan oma musta aukkomme toimii suotuisalla tavalla siksi, että se antaa alkuaine- ja pölypilvien luoda sumuja, mitkä toimivat(kuten tunnettua), uusien tähtien kehtoina.

    Tästä seuraa ensinnäkin se, että joidenkin galaksien keskusta on pullistunut, toisten taas ei. Toisissa on vain vanhoja tähtiä, toisissa enemmän nuoria.

     Toinen oivallus on se että galaksit ja mustat aukot kehittyvät yhdessä.

    Lehden juttu vaikuttaa loogiselta selitykseltä galaksien ja elämän kehittymisen ymmärtämiseen. Mutta vielä jää kysymys mustasta energiasta ja mustasta aineesta. Vai olisiko parempi puhua näkymättömästä energiasta/aineesta? Ehkäpä nämä asiat voi linkittää lähitulevaisuudessa galaksien syntyyn ja toimintaan.

    Jäsen XII