Skip to end of metadata
Go to start of metadata

23.9.2013

Seulasten kokouksessa keskusteltiin mm. elämän edellytyksistä avaruudessa ja fotoniteoriasta. Jälkimmäisessä päästiin jo melkein vauhtiin. Eräs edustaja kysyi, onko Betelgeuze tähti. Kysymykselle oli loistavat suhteellisuus- ja kvanttiteoreettiset perustelut; mutta mistähän vastaus löytyisi? Mistähän - ai niin...

Eräs toinen edustaja esitti kuvia Lyyran rengassumusta. Siinäkin päästiin hienosti filosofisiin sfääreihin sinisen värin kanssa. Vaikkakaan itse sinisyyden olemukseen ei vielä ehditty.

Jaa, keksinpä itsekin vastauksen Betelgeuzeen: On ja ei ole.

Jäsen 2

24.9.2013

Täytyy miettiä tuo eilinen tarkemmin. Ilmeisesti on sanottava: Betelgeuze joko (on tähti) tai (on ja ei ole tähti). Tarkoittaako tämä, että se on tähti 2/3 todennäköisyydellä ja ei ole 1/3 todennäköisyydellä? Nyt meni vaikeaksi.

Toisaalta äärettömässä avaruudessa varmaankin on ääretön määrä Betelgeuzeja. Miten tässä tapauksessa todennäköisyydet lasketaan? Ööö, millä todennäköisyydellä keksimme vastauksen? Ehkäpä varmasti, koska onhan meitä ääretön määrä keksimässä. Ai niin - ööö... (kaksi tuntia myöhemmin:) ööö...

Jäsen 2

26.9.2013

Seulasten maanantain kokouksessa siis pohdittiin elämän edellytyksiä ja mahdollista esiintymistä lähinnä Europassa ja ehkä myös Titanissa. Mutta kun katselimme kuvia Andromedan ja Kolmion galakseista, tämä elämä-teema unohtui ilman tarkastelematta jättämättä. Näitä täytynee pohtia myöhemmin Klubin kokouksissa; ja näinhän on jo tehtykin Andromedan galaksin osalta. Vastauskin saatiin aikaan. Olisikohan perusteltua syytä olettaa, että asian laita olisi jotenkin toisin Kolmion galaksin kohdalla? No, meillähän on aina perustellut syyt.

Kenties esimerkiksi keskiosan mustan aukon massa vaikuttaisi jotenkin - kaipa se on Andromedan galaksissa huomattavasti suurempi. Vai onko? Mikä vaikutus sillä olisi elämän kannalta? Vaikea näin heti sanoa; mutta varmaankin tämä olisi hyvä ja hedelmällinen lähtökohta keskustelulle konttuurilla. Eiköhän tuo ja Betelgeuze-kysymys ratkenne, ööö, riittäisikö 10 minuuttia?

No eipä vielä päästy Betelgeuzeen asti konttuurilla, mutta Kolmion galaksin osalta ratkaisuun yllettiin. Todettiin, ettei kukaan voi (ainakaan vielä) tietää asiaa puoleen, eikä toiseen. Toisaalta kuitenkin päädyttiin näkemykseen, että Neitsyen galaksijoukossa elämää on. Niin, onhan siellä paljon enemmän tähtiä, joten todennäköisyys lienee suurempi. Onko sillä sitten mitään merkitystä, riippunee elämän synnyn todennäköisyydestä. Jos se on vaikkapa 10^-1000 planeettaa kohti, niin onko 100-kertaisella tähtimäärällä mitään käytännön merkitystä? Ööö...

Tosin jos kerran tiedämme elämää siellä olevan, onko todennäköisyyslaskuilla merkitystä?

Jäsen 2

27.9.2013

Oho, laskelmissa unohtui tärkeä pointti. Elämän todennäköisyys ei voi olla 0, koska Maassa on elämää. Koska äärettömässä avaruudessa on äärettömän monta Kolmion galaksia, Kolmion galaksissa on siis elämää. Eikä myöskään voida sanoa, onko elämän todennäköisyys neitsyen galaksijoukossa suurempi, kuin Kolmion galaksissa. Aika jännä juttu.

Konttuurilla päästiin nyt kuitenkin Betelgeuze-ongelmaan. Kannaksemme muodostui (ilmeisesti), että se on tähti. Perustelutkin löytyivät. Sensijaan Lyyra-probleema jäi edelleen epäselväksi, vaikkakin edistystä tapahtui.

Jäsen 2

  • No labels