Skip to end of metadata
Go to start of metadata

Arviointi opetuksen kehittämisen välineenä

Arviointituloksen pitää olla myös käyttökelpoinen. Arviointi ei ole itsetarkoitus, vaan saatua tietoa tulee käyttää kehittämisen välineenä. Arviointi on yksi tarpeellinen osa opetuksen ja oppimisen kehittämisen välineenä. Arvioinnin avulla opettajat saavat palautetta opetuksellisten ratkaisujen toimivuudesta ja se auttaa heitä opetuskokonaisuuksien kehittämistyössä. (Brown 1997, Rauste-von Wright & von Wright 1995.) Arvioinnin arvioinnissa opettaja pystyy palautteen perusteella nopeasti diagnosoimaan tilanteen ja uudistamistarpeet, edellyttäen että hän on avoin palautteelle (Virta 1997).

Arviointitiedon hyödyntäminen ja opetuksen kehittäminen vaatii avointa kokemusten vaihtamista ja toiminnan kehittämistä. Arvioinnin systemaattinen kehittäminen on otettava ennakkoluulottomasti pohdittavaksi siten, että otetaan huomioon perinteisten käytäntöjen rinnalle ja tilalle esimerkiksi opettajatuutorointi, suorituskäytäntöjen ja niihin liittyvän palautteenantamisen pohtiminen, opetusteknologian hyödyntäminen opinnoissa ja palautteen antamisessa sekä oppimisen arvioinnissa yleensäkin. (Lappalainen 1997.)

Arvioinnin onkin

  • kohdistuttava olennaisiin asioihin
  • arvioinnin tulee olla joustavaa
  • tuotettava riittävän spesifiä tietoa yksittäisten opintojaksojen kehittämiseksi
  • tuotettava kokonaisvaltaista tietoa koko koulutuksen kehittämiseksi(Virta 1997.)

Arvioinnin yhtenä tavoitteena tulee osaltaan lisätä opetuksesta ja oppimisesta käytävää keskustelua. Arvioinnilla tulee tukea aktivoivaa opetusta ja aktiivista oppimista, jolloin opiskelijat nähdään vastuullisina toimijoina ja otetaan mukaan entistä enemmän opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen prosessin eri vaiheissa. (Lappalainen 1997.)

Arviointi ja kehittäminen ovat myös yksi johtajuuden osa-alue. Johdon on sitouduttava organisaation eri tasoilla (yliopisto, tiedekunnat, laitokset) arviointijärjestelmän rakentamiseen. Näin taataan paitsi toimintamallien jalkauttaminen niin myös koko organisaation tehokkaampi sitouttaminen arviointi- ja kehitystyöskentelyyn. 

Organisaation hallinnon tasolla arviointi on eräs tärkeä tiedontuottamismenetelmä. Näin saatua tietoa voidaan käyttää mm. opetussuunnitelmatyössä sekä henkilöstökoulutuksen suunnittelussa apuna.

Arvioinnin eettisyys, luotettavuus ja oikeudenmukaisuus

Arvioinnissa valta ja vastuu on ensisijassa opettajalla. Tästä syystä opettajan on tarkkailtava ja tutkittava omia arviointikäytäntöjään ja pyrittävä eettisyyteen ja rehellisyyteen arvioinnissa, niin että arvioinnista ei muodostu opettajan oman vallankäytön väline. (Lindblom-Ylänne & Nevgi 2003.)

Arviointi on kohteensa laadun tai arvon systemaattista tarkastelua ja mahdollisesti toimii pohjana päätöksenteolle. Arviointi on siten myös eettinen kysymys. (Virta 1997.) Lisäksi opiskelijat voivat vastata esseeseen tai oppimispäiväkirjaan tms. laadulliseen arviointimenetelmään siten kuin he olettavat odotettavan vastattavan eikä sitä mitä he tietävät ja oikeasti haluavat sanoa. (Wagner 1999.)

Arvioinnissa mittaamisen tulee olla luotettavaa ja sen tulee kohdistua siihen ominaisuuteen, jota halutaan mitata. Myös arviointikäytäntöjen toteutukseen ja resursointiin on syytä kiinnittää huomiota. Triangulaatio eli useamman arviointimenetelmän käyttö parantaa arvioinnin luotettavuutta.

Lisämateriaalia tutustuttavaksi:

- Asko Karjalaisen työpajakeskustelun yhteenvetopedaforum 2001 kevätpäiviltä, jossa pohditaan mm. arvioinnin oikeudenmukaisuutta

Arviointi on oppimistilanne

Palautetta ja arviointia tehtäessä on muistettava, että se on myös oppimistilanne eikä vain tietojen kontrollointia. Eritelty arviointi antaa opiskelijalle mahdollisuuden verrata opettajan arviointia hänen omaan arviointiinsa. Tällöin opiskelijan ei tarvitse arvata missä hän tarvitsee harjaantumista ja missä hän on onnistunut. (Lappalainen 1997.)

POHDITTAVAA

Miten hyödynnät aikaisempaa palautetta oppimisen arvioinnin menetelmiä kehittäessäsi?

Miten ja kuka tarkastelee arviointipalautetta?

Miten tieto palautteesta menee eteenpäin opiskelijoille, kollegoille?

Miten voit hyödyntää arviointia koko oppimisprosessin / opintojakson ajan?

Miten oppimisen arviointi näkyy prosessina opetuksessasi?

Kuvaa yksi hyvä kokemus

a) missä olet onnistunut oppimisen arvioinnissa

b) missä tekisit toisin oppimisen arvioinnissa

Miten arvioinnin tulokset (oppimisen arvioinnista saadut palautteet kokonaisuutena) on koottu ja analysoitu sekä hyödynnetty jatkossa?

Miten arvioinnin tulokset on julkistettu? Miten ne voidaan julkistaa? Miten avointa arvioinnin tulisi olla (eettisyys vs. läpinäkyvyys?)

Onko omassa yksikössäsi jotain yhteisiä arviointikäytäntöjä?

Miten opiskelijoilta pyydetään palautetta oppimisen arvioinnista?

Onko opiskelijat otettu mukaan oppimisen arviointiprosessiin? Miten?

Miten näet arvioinnin yhteyden  laitoksen/ tiedekunnan/ yliopiston strategiaa?

Miten arvioinnilla voi vaikuttaa opetuksen arvostuksen lisäämiseen?

Miten arviointi huomioidaan opetuksen/ oppimisen mitoituksessa?

Millaista tukea saat oppimisen arvioinnin toteuttamiseksi/ kehittämiseksi? Millaista tukea kaipaisit lisää?

Lähteet

Brown, G. 1997. Assessing student learning in higher education. London: Routledge.

Lappalainen, M. 1997. Suositukset ja toimenpide-ehdotukset. Arviointi välineenä siirryttäessä opetuksesta oppimiseen. Teoksessa Lappalainen M (toim.) Opetus, oppiminen ja arviointi. Turun yliopiston arviointijärjestelmän rakentaminen, 129-142.

Lindblom-Ylänne, S. & Nevgi, A. 2003. Oppimisen arviointi - laadukkaan opetuksen perusta. Teoksessa Lindblom-Ylänne, S. & Nevgi, A. 2003. Yliopisto- ja korkeakouluopettajan käsikirja. WSOY. Vantaa, 253-267.

Rauste-von Wright, M. & von Wright, J. 1995. Oppiminen ja koulutus. Juva: WSOY.
Sarala, U. & Sarala, A. 1998. Oppiva organisaatio - oppimisen, laadun ja tuottavuuden yhdistäminen. Lahti: Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus.

Virta, A. 1997. Opetuksen laadun arviointi Turun opettajankoulutuslaitoksen luokanopettajakoulutuksessa. Teoksessa Lappalainen, M. 1997. Opetus, oppiminen ja arviointi. Turun yliopiston arviointijärjestelmän rakentaminen. Turun yliopisto. Hallintoviraston julkaisuja 4. Turku, 65-72.

Wagner, Z. M. 1999. Using student Journals for Course Evaluation. Assessment & Evaluation in Higher Education. September 1, 24(3), 261-273.