Skip to end of metadata
Go to start of metadata

ISLE (International Society for the Linguistics of English) Spring School: Englishes in a Multilingual World: New Dynamics of Variation, Contact and Change. Freiburg, 15--19.4.2013.

http://www.isle-linguistics.org/spring_school/

Crossling oli jälleen kerran hyvin edustettuna ISLE:n järjestämässä kevätkoulussa Freiburgissa, Saksassa. Lisäkseni tapahtumaan osallistuivat Sanna Hillberg ja Heli Paulasto. Kevätkoulu oli ensimmäinen ISLE:n järjestämä jatko-opiskelijoille ja aloitteleville post-doc tutkijoille suunnattu viikon mittainen tapahtuma, johon oli kutsuttu plenaariluennoitsijoiksi alan johtavia nimiä (Christian Mair, Paul Kerswill, Lisa Lim, Raj Mesthrie, Devyani Sharma, Bernd Kortmann, Martin Hilpert, Suzanne Hilgendorff ja Ulrike Gut), ja jossa meillä maan matosilla oli tilaisuus esitellä tutkimustamme ja saada kommentteja asiantuntijoilta. Kevätkoulu oli loistavasti organisoitu tapahtuma, jossa oli hyvä ja kannustava yhteishenki. Yhtenä kevätkoulun huippukohtana mainittakoon vaellusretki Freiburgin keväiseen luontoon, joka tarjosi mukavan hengähdystauon intensiivisen akateemisen ohjelman keskellä (vinkkinä tulevien konferenssien järjestäjille!). 

Kevätkoulun sisällöllisenä tavoitteena oli tuoda yhteen englannin kielen eri varieteettien tutkijoita ja tarkastella englannin kielen leviämistä ja eri leviämiskanavia ympäri maailman. Maailmanenglantien tutkimus on perinteisesti keskittynyt kuvamaan jälkikoloniaalisissa konteksteissa syntyneitä uusia varieteetteja. Englannin maailmanlaajuinen leviäminen on kuitenkin tänä päivänä paljon monimuotoisempaa ja tapahtuu monien eri väylien kautta, joihin lukeutuvat mm. maahanmuutto, viihdeteollisuus, uudet mediat ja muut globalisaation mukanaan tuomat kontekstit. Maat, joissa englanti on paljon käytetty vieras kieli (kuten Suomi ja monet muut Euroopan maat) ovat aiemmin jääneet tämän tarkastelun ulkopuolelle, mutta viimeaikainen tutkimus on alkanut nostaa näitä perinteisesti oppijanenglantina kuvattuja kielimuotoja maailmanenglantien tutkimuksen agendalle (ks. esim. Mukherjee & Hundt 2011). Tämä koko kirjo näkyikin mukavasti kevätkoulun ohjelmassa (http://www.isle-linguistics.org/spring_school/ProgrammeOverview08-04.pdf).

Useammassa kevätkoulun esitelmässä nousi myös esille englannin kielen muuttunut rooli monissa maissa, joka haastaa maailmanenglantien tutkimuksen aiemmat teoriat ja mallit. Esimerkkinä tästä on Kachrun (1992) kuuluisa kehämalli, jossa englannin kielen leviäminen, käyttö ja asema eri maissa hahmotetaan kolmen kehän kautta: sisäkehään kuuluvat maat joissa englanti on äidinkieli (esim. Iso-Britannia, Yhdysvallat), ulkokehä kattaa maat joissa englanti on toinen kieli (esim. Intia, Kenia, Jamaika) ja laajeneva kehä viittaa maihin joissa englantia opiskellaan ja käytetään tärkeänä vieraana kielenä (lähes koko muu maailma). Englannin kielen leviäminen globaalina lingua francana ja uudet leviämiskanavat ovat kuitenkin johtaneet näiden rajojen hämärtymiseen. Maissa, joissa englanti on perinteisesti ollut toisen kielen asemassa, kieltä on alettu oppia ja puhua äidinkielenä (esimerkkinä tästä mainitaan usein Singapore). Vastaavasti monissa pohjois-Euroopan maissa englannin asemaa ei voi enää kuvata vieraana kielenä, vaan se on saanut tai on saamassa jalansijaa toisena kielenä (ks. esim. Leppänen ym. 2008 Suomen tilanteesta, Edwards 2010 Hollannin tilanteesta). Perinteinen jaottelu äidinkieli/toinen kieli/vieras kieli ei ole riittävä kuvaamaan englannin kielen asemaa monessa maassa, vaan useat tutkijat ovatkin ehdottaneet että tämä kolmijako pitäisi paremminkin nähdä jatkumona (ks. esim. Hundt & Mukherjee 2011).

Kevätkoulun aikana useassa keskustelussa nousi esille meitä crosslingvistejä kiinnostavia teemoja: globalisoituneen maailman monimuotoisten kielikontaktien ymmärtäminen vaatii eri kielten ja eri alojen tutkimusten yhdistämistä. On selvää, etteivät nykymaailman kielikontaktit rajoitu eri kielten puhujien maantieteellisiin kontakteihin, joita kontaktilingvistiikka on perinteisesti tarkastellut. Kielikontaktien väylinä voivat toimia mm. verkon keskustelupalstat, tietokonepelit, elokuvateollisuus, mainonta, sekä tietenkin Crosslingin edustamat vieraiden kielten oppiminen ja kääntäminen. Kevätkoulussa puhuttiin myös englanti maailmankielenä --tutkimuksen yhdistämisestä muiden maailmankielien tutkimukseen (esim. espanja). Aika näyttää, onko tiedeyhteisö tähän valmis, mutta näistä teemoista taatusti viriää keskustelua virkeän tutkimusverkostomme joukossa.

Lea Meriläinen

(allekirjoittanut viettää koko huhtikuun Freiburgissa keskittyen tutkimukseen ja nauttien keväisistä säistä)

Viitteet:

Edwards, A. (2010) ”Dutch English: tolerable, taboo or about time too?”. English Today, 26 (1), 19-25.

Hundt, M. & Mukherjee, J. (2011) ”New Englishes and learner Englishes – quo vadis?. In Mukherjee, J. & Hundt, M. (eds.) Exploring Second-language Varieties of English and Learner Englishes: Bridging the Paradigm Gap. Amsterdam/Philadelphia: John Benjamins, 209-217.

Kachru, B. B. (1992) The Other Tongue. English Across Cultures. Second Edition. Urbana, IL: University of Illinois Press.

Leppänen, S., Nikula, T. & Kääntä, L. (eds.) (2008) Kolmas kotimainen: Lähikuvia englannin käytöstä Suomessa. Tietolipas 224. Helsinki: SKS.

Mukherjee, J. & Hundt, M. (eds.) (2011) Exploring Second-language Varieties of English and Learner Englishes: Bridging the Paradigm Gap. Amsterdam/Philadelphia: John Benjamins.

  • No labels