Skip to end of metadata
Go to start of metadata

Istun junassa paluumatkalla Helsingistä ja mietiskelen kaikenlaista kieleen, historiaan, kielitieteeseen ja tieteeseen liittyvää. Esimerkiksi sitä, mitä merkityksiä Tehtaankadulla käymiseen liittyi Neuvostoliiton aikaan ja missä kulkee se ikäraja, jota nuoremmille ilmaukseen eri liity erityismerkitystä. Tänään minä kävin ensimmäistä kertaa elämässäni Tehtaankadulla, mutta omassa sisäisessä sanastossani Tehtaankadulla käyminen tarkoittaa nyt hienoja näkymiä Helsingin kattojen yllä, mielenkiintoisia esitelmiä, viisaita ihmisiä ja mielenkiintoista keskustelua. Osallistuin nimittäin CROSSLING-hankkeemme rahoittajan, Koneen Säätiön järjestämään tutkijatapaamiseen.

Tapaamisen ohjelmassa oli ensin BEDLAN-hankkeen (Kielten eriytyminen biologisen lajiutumisen näkökulmasta, 2009 – 2012) tulosten esittely. Tässä kielitieteilijöiden ja biologien yhteishankkeessa on sovellettu evoluutiobiologian laskennallisia analyysimenetelmiä kielten ja murteiden eriytymiseen, kohteena suomalais-ugrilaiset kielet ja suomen murteet. Oli kiehtovaa nähdä, millaisia tuloksia kielitieteen ja biologian tutkijat olivat saaneet, ja värilliset puukuviot ja kartat näyttivät vakuuttavilta. Mutta silti kaikkien mielenkiintoisinta oli kuulla tieteidenvälisen yhteistyön käytännön haasteista kuten siitä, että vaati aikaa ja tahtoa löytää yhteinen ”kieli” ja saada tieteenalojen edustajat ymmärtämään toistensa käsitteitä.

Sen jälkeen oli vuorossa kavalkadi vuonna 2013 toimintansa aloittavia, Koneen Säätiön Kieliohjelmasta rahoitettavia hankkeita. Oli itämerensuomalaisten kielten ja kieliyhteisöjen seurantaa, kieliteknologian hyödyntämistä suomalais-ugrilaisilla kielillä kirjoitettujen internet-sivujen etsimisessä sekä kognitiivista kielioppia suomessa, virossa ja unkarissa. Tilaisuuden päätti yhteinen keskustelu siitä, minkä alan tutkijoiden kanssa kaivattaisiin yhteistyötä ja miten Koneen Säätiö mahdollisesti voisi auttaa tässä. Yleisesti todettiin, että verkostoituminen on tärkeää ja että verkostoitua voi monella tavalla: voi järjestää seminaarin ja kutsua sinne tiettyjä ihmisiä tai tiettyjen tieteenalojen edustajia, mutta uusia ajatuksia ja virikkeitä saattaa löytyä vielä enemmän siitä, että tapaa ennalta tuntemattomia tutkijoita. CROSSLINGin parissa olemme kokeneet molempia, ja ylipäätään verkostoituminen ja keskustelu on havaittu sekä mieltä virkistäväksi että tieteellisesti inspiroivaksi.

Lopuksi eräs BEDLAN-hankkeen jäsen kiitti Koneen Säätiötä siitä, että se oli uskaltautunut antamaan ”riskirahoituksen” hankkeelle, joka oli hakuvaiheessa niin alkutekijöissään, ettei sillä olisi ollut mahdollisuuksia esimerkiksi Akatemian rahoitushaussa. Väistämättä tuli mieleeni, että CROSSLINGin tilanne on ollut aivan samanlainen. Koneen Säätiöltä hakemamme rahallinen tuki ei ole ollut euromääräisesti suuri, mutta se on tehnyt mahdolliseksi säännölliset tapaamiset, matkat erilaisiin konferensseihin, vieraiden kutsumiseen Joensuuhun ja oman konferenssin järjestämiseen. CROSSLING on nyt ollut olemassa kaksi vuotta ja saanut rahoitusta puolitoista vuotta, ja sinä aikana verkostomme on ottanut suuria harppauksia eteenpäin ja osoittanut toiminnallaan, että kaksi vuotta sitten kun aivoriihessä synnyttämämme ideanpoikaset ovat saaneet kasvaa rauhassa, ne ovat kehittyneet ja lentävät kohta korkealle – kattojen ylle.

Näiden mietteiden kera toivotan hyvää ja rentouttavaa kesää kaikille crosslingvisteille! Lomien jälkeen palaamme asiaan erinäisten julkaisuprojektien ja syksyn toimintasuunnitelman kanssa.



 


  • No labels