2. 15.1. Mitä on hyvää?

Kysymys 1: Linkolan ajatukset ansaitsevat mielestäni päivänvaloa, sillä uskon, että tarvitsemme juuri sellaisia toimia ilmastonmuutoksen hidastamiseksi, jotka tuntuvat meistä radikaaleilta, epämukavilta ja jopa epäeettisiltä. 

Kysymys 2: Hyvä elämä ja työpaikka on jokaiselle yksilölle sitä, mitä hän itse päättää niiden olevan. Yleisia periaatteita näistä on kyseenalaista muodostaa, koska jokainen muodostaa omat käsityksensä näistä kuitenkin itse. Useimmat ihmiset pitävät hyvänä elämänä kuitenkin sellaistaa elämää, jossa elämä on mielekästä, ja sillä on jokin tarkoitus. Tarkoitus voi olla elää niin että saavuttaa taivaspaikan tai valaistumisen, tai tarkoitus voi olla se, että nauttii elämästä mahdollisimman paljon siten, että auttaa myös muita ihmisiä maksimoimaan nautinnon ja minimoimaan kärsimyksen. Hyvän elämän hyvä työpaikka on sellainen, jossa työntekijä kokee tekevänsä työllään selkeästi enemmän hyvää kuin pahaa, saa riittävästi palkkaa ja kokee työnsä ainakin jollain tasolla tyydyttäväksi.

nettisivu: https://www.vauva.fi/keskustelu/2421637/pentti_linkola_oikeassa

Opiskelijanumeroni on: 283050

Opiskelijat 175533 ja 298677

Kysymys 1: 

Linkolan ajatukset ovat äärimmäisen radikaaleja, kuitenkin oikean suuntaisia. Ajatukset eivät ole sellaisenaan toteutettavia, mutta toimivat hyvin keskustelunherättäjinä.

Kysymys 2: 

Käsitys hyvästä elämästä on hyvin subjektiivinen. Se on todennäköisesti jokaiselle erilainen. Itse ajattelemme asian hyvin yksinkertaisesti: Hyvä elämä on sellainen, että yksilö on siihen tyytyväinen, onnellinen.

Kysymys 1:

Pentti Linkolan näkemykset ovat mielestäni hyvin pitkälti väärinymmärretty. Jos kuvittelemme mielessämme sen maiseman, jonka Linkola näkee, niin me voimme päästä jyvälle siitä hädästä, josta hänen ajatuksensa kumpuavat. Vaikka Linkolan ajatukset ovat kulmikkaita ja hiomattomia, niin kuin timantti, niistä löytyy kestävän elämän avaimet. Linkolaa pitää arvostaa, koska hän ensimmäisenä kulutushysterian keskellä astui luotisaateeseen tuomaan meille käsitystä siitä, mikä on menossa pieleen. Vaikka Linkolan näkemät keinot ovat radikaalit, niin ne ovat enemmän oikeassa, kuin nykyinen kulutuskulttuuri, tämä eläimellinen kerskakulttuuri, joka on todella sairasta.

Kysymys 2:

Hyvä elämä koostuu turvallisuuden tunteesta, joka on hyvillä perustoilla. Turvallisuuden tunteen taustalla tulisi olla ympäristölle hyvät ja jopa kehittävät kantimet, joiden kautta yksilö voi peilata arvojaan, tekojaan ja itseään. Hyvän elämän tähtäimessä on itsensä toteuttamisen kautta saavutettu hyvä, lopputulosten ketju, joka luo tekijälleen ja ympäristölleen onnellisuutta ja tahtotilaa saavuttaa samankaltainen elämä.

Opiskelijanrot: 283442, 298097

Opiskelijanumero 290869

Kysymys 1: Mitä mieltä olet Pentti Linkolan monistisesta näkemyksestä?

Mielestäni Pentti Linkolan monistinen näkemys on melko radikaali. Monistisen näkemyksen tarkoitusperät ovat hyvät, sillä siinä pyritään suojelemaan maapallon biosfääriä. Ilmastonmuutos on tällä hetkellä väistämätön asia ja Linkolan monistisella näkemyksellä sitä voitaisiin estää. Huoli maapallon ekologisesta tilasta on suuri. On kuitenkin mahdoton ajatus, että yhtäkkiä pääosa teollisen maailman rakenteista, laitoksista ja aikaansaannoksista joko purettaisiin tai laitettaisiin säästöliekille. Tällaisia laitoksia on maailmassa todella paljon.

Kysymys 2: Hyvä elämä ja työpaikka?

On asioita, joita monet ihmiset arvostavat ja joita usein kuuluu hyvään elämään. Esimerkiksi monet arvostavat terveyttä, oikeudenmukaisuutta, tasapuolisuutta, vapautta, turvallisuutta ja rakkautta. Hyvä elämä on sellaista, että ihminen on onnellinen ja tyytyväinen elämäänsä. On kuitenkin vaikeaa luoda yleistä kuvausta siitä, millaista hyvä elämä on. Jokainen kokee maailman ja oman elämänsä eri tavoin verrattuna toisiin ihmisiin. Toisille onnellisuutta voivat tuottaa sellaiset asiat, mitkä eivät toisia kiinnosta yhtään.

Mielestäni hyvän elämän kokemus ja kuvaus on jokaiselle yksilöllinen asia. Jokainen todennäköisesti osaa jollain tasolla omasta näkökulmastaan kuvailla, millaista hyvä elämä olisi itselle. On kuitenkin hankalaa määritellä, millaista hyvä elämä on yleisesti. Hyvän elämän hyvään työpaikkaan sisältyy mielestäni se ajatus, että työ olisi mielekästä ja tuottaisi edes jollain tasolla onnellisuutta. Sekin on subjektiivinen kokemus, millainen työpaikka on kenellekin hyvä. On tärkeää, että ihminen saa toteuttaa itseään työpaikassaan.

Opiskelijanumero 290869

nettisivu: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ihmiset-kulttuuri/pentti-linkola-maailmaan-tarvitaan-v%C3%A4hemm%C3%A4n-ihmisi%C3%A4-ja-enemm%C3%A4n-lehmi%C3%A4-1.202483

Kysymys 1:

Kuten luennolla todettiinkin, Linkolan monistinen näkemys on hyvin äärimmäinen. Mielestäni Linkolan esittämä perusongelma maailman uhkasta on todellinen: ihmisen tarve kehittää, vaalia aina parempaa, on uhka maapallolle. Seurausetiikan (lopputulosetiikan) näkökulmasta jatkuva kasvu ja kehitys ovat siis väärin, mikäli tavoitteena on maapallon biosfäärin tasapaino.

Jos kysymystä kuitenkin tarkasteltaisiin tekotapaetiikan näkökulmasta, oikeutus kasvuun ja kehitykseen ei kuitenkaan ole näin yksoikoinen. On monta tapaa kehittää yhteiskuntaa ja ihmisten hyvinvointia. Tekotapaetiikan mukaan jatkuva kehitys on oikein, mikäli teemme sen oikeutetulla tavalla: kehittäessämme yhteiskuntaa luomme ihmisille enemmän hyvää kuin pahaa. Pyrkimyksemme on siis hyvä, kun luomme korkeampaa elintasoa ja parempaa elämänlaatu.

Linkola ajattelee, että sosiaaliturvaakaan ei tulisi olla, koska se rikkoo luonnon tasapainoa. Olennainen kysymys lienee, kenelle haluamme hyvää. Mikäli haluamme hyvää yksilölle, joka sosiaaliturvasta hyötyy, se on eettisesti hyvää (eettinen egoismi). Jos taas haluamme hyvää mahdollisimman monelle, siis myös tulevien sukupolvien ihmisille ympäri maailmaa, todennäköisesti Linkolan ajattelumalli sosiaaliturvan ongelmista on eettisesti parempi (utilitarismi).

Kysymys 2moraalinsa mukaisesti, kuitenkin yhteiskunnan normien puitteissa. Hyvää elämää edesauttaa yhteiskunnallinen pyrkimys tasa-arvoon. Samoin hyvä työpaikka rakentuu siitä, että luomme mahdollisuuden jokaisen toimia työpaikalla yksilöllisesti siten, että kenenkään ei tulisi joutua työssään toimimaan oman moraalikäsityksensä vastaisesti ja jokaisen erilaisuus tulee huomioiduksi. (ps. kirjavinkki: Thomas Erikson. Idiootit ympärilläni)

Nettisivu:

Tässä joitakin mielenkiintoisia ajatuksia: LÄHIKUVASSA PENTTI LINKOLA (Kansan Uutiset): https://blogit.kansanuutiset.fi/oisinajattelija/lahikuvassa-pentti-linkola 

HS kuukausiliite ei käsittele suoraan monistista näkemystä, mutta Linkolan ajatusmaailma tulee siinä havainnollisesti esille: Pentti Linkola haluaisi, että suuri osa ihmiskuntaa kuolisi, mutta nyt tapahtunutta lintujen joukkotuhoa hän suree sydämensä pohjasta: https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000005701984.html

Opiskelijanumeroni: 259641

Opiskelija nro 288782: Pentti Linkola on oikeassa. Ihmiskunta, tai oikeastaan hillitön väestönkasvu, on maapallon suurin ongelma. Muut ongelmat kuten sodat ja ilmastonmuutos johtuvat melko pitkälle siitä. Mutta kenellä on valta päättää, kuka saa elää ja kenen pitää kuolla?

Opiskelijanro: 290901

1. Pentti Linkolan ajattelussa on hyvin monia kyseenalaisia kohtia ja usein väitteet tuntuvat kääntyvän myös itseään vastaan. On melko radikaalia väittää, ettei ihmisellä olisi erikoisasemaa muuhun luontoon nähden. Silloinhan ihmisellä ei olisi mitään velvollisuutta toimia luonnon tai ihmiskunnan pelastamisen puolestakaan.
   Linkolan väite teknologiasta biosfäärin suurimpana uhkana on realistinen, enkä voi kieltää teknologian kehityksen luomia uhkia ihmiskunnalle. Tässä täytyy muistaa myös asian toinen puoli. Oikealla tavalla käytettynä teknologia voi olla myös ratkaisu moniin ihmiskuntaa ja Linkolaakin mietityttäviin ongelmiin. Teknologian hyödyistä on myös paljon näyttöä. Itse teknologia ei ole hyvä tai paha, vaan se, miten ja mihin tarkoitukseen sitä käytetään. 
   Väite siitä, että tasapainoon pyrittäisiin kasvun ja kehityksen kieltämisellä on kummallinen nykypäivän markkinatalouden vahvasti dominoimassa yhteiskunnassa. Markkinatalouteen kohdistuva kritiikki on mielestäni kuitenkin aiheellista, eikä tasapaino arvona ole huono. Haluaisin tietää, mitä Linkola tarkoittaa kasvulla. Psykologisista lähtökohdista käsin kasvun luulisi olevan hyvä asia. Kehittyneemmät, "kasvussaan pidemmällä olevat", yksilöt pystyvät tekemään viisaampia päätöksiä, eikä näin ollen kasvun kieltäminen ole toimiva ratkaisu. Talouskasvusta puhuttaessa olen Linkolan kanssa samoilla linjoilla. Rahan ei tarvitse ohjata kaikkea.
   Jos Linkola kuvittelee, että maailman laitosten ym. purkaminen olisi toimiva ratkaisu, hän tuntuu unohtavan realiteetit. Olisiko se todella toimiva ratkaisu? Laitosten purkaminen olisi järjetön työmaa, ja se kuluttaisi luonnonvaroja ja työvoimaa ainakin hetkellisesti yhtä paljon, ellei enemmänkin, kuin niiden antaminen toimia sellaisenaan. Linkolan ehdotus laitosten purkamisesta kuitenkin voisi toimia pitkällä tähtäimellä, mutta kuka voi sanoa mitään varmaa tulevaisuudesta. Laitosten tilalle voi syntyä jotakin muuta ja uutta.

nettisivu: 

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/12/05/pentti-linkola-ja-puoli-vuosisataa-radikaalia-sanomaa-luonnon-puolesta