Skip to end of metadata
Go to start of metadata
Mitä vastaat: Kysymys 1
  1. Mitä mieltä olet Pentti Linkolan monistisesta näkemyksestä:
•– ihmisellä ei ole mitään erikoisasemaa muuhun luontoon nähden.
•– pääasiallinen uhka maapallon biosfäärille on ihmisen luoma teknologia, teknosfääri.
•– pääosa teollisen maailman rakenteista, laitoksista ja aikaansaannoksista on joko purettava kokonaan tai pantava säästöliekille.
•– tasapaino on perusarvo. Siitä syystä mitään kasvua tai kehitystä ei saa olla, koska se rikkoisi tasapainon.
•– luonnon tasapainoa häiritsee myös sosiaaliturva. Siksi sekin olisi purettava.
•– hallitseva tiede olisi eloonjäämistiede.
Mitä vastaat: Kysymys 2
2. Hyvä elämä ja työpaikka
–Mitä on hyvä elämä? Mitä on hyvän elämän hyvä työpaikka?
Nettisivu
Nettisivu: Millä sivulla olisi selkeää pohdintaa Linkolan ajattelumallin oikeutuksesta
  • No labels

11 Comments

  1. Anonymous

    Kysymys 1: Linkolan ajatukset ansaitsevat mielestäni päivänvaloa, sillä uskon, että tarvitsemme juuri sellaisia toimia ilmastonmuutoksen hidastamiseksi, jotka tuntuvat meistä radikaaleilta, epämukavilta ja jopa epäeettisiltä. 

     

    Kysymys 2: Hyvä elämä ja työpaikka on jokaiselle yksilölle sitä, mitä hän itse päättää niiden olevan. Yleisia periaatteita näistä on kyseenalaista muodostaa, koska jokainen muodostaa omat käsityksensä näistä kuitenkin itse. Useimmat ihmiset pitävät hyvänä elämänä kuitenkin sellaistaa elämää, jossa elämä on mielekästä, ja sillä on jokin tarkoitus. Tarkoitus voi olla elää niin että saavuttaa taivaspaikan tai valaistumisen, tai tarkoitus voi olla se, että nauttii elämästä mahdollisimman paljon siten, että auttaa myös muita ihmisiä maksimoimaan nautinnon ja minimoimaan kärsimyksen. Hyvän elämän hyvä työpaikka on sellainen, jossa työntekijä kokee tekevänsä työllään selkeästi enemmän hyvää kuin pahaa, saa riittävästi palkkaa ja kokee työnsä ainakin jollain tasolla tyydyttäväksi.

     

    nettisivu: https://www.vauva.fi/keskustelu/2421637/pentti_linkola_oikeassa

     

    Opiskelijanumeroni on: 283050

  2. Anonymous

    Opiskelijat 175533 ja 298677

    Kysymys 1: 

    Linkolan ajatukset ovat äärimmäisen radikaaleja, kuitenkin oikean suuntaisia. Ajatukset eivät ole sellaisenaan toteutettavia, mutta toimivat hyvin keskustelunherättäjinä.

     

    Kysymys 2: 

    Käsitys hyvästä elämästä on hyvin subjektiivinen. Se on todennäköisesti jokaiselle erilainen. Itse ajattelemme asian hyvin yksinkertaisesti: Hyvä elämä on sellainen, että yksilö on siihen tyytyväinen, onnellinen.

  3. Anonymous

    Kysymys 1:

    Pentti Linkolan näkemykset ovat mielestäni hyvin pitkälti väärinymmärretty. Jos kuvittelemme mielessämme sen maiseman, jonka Linkola näkee, niin me voimme päästä jyvälle siitä hädästä, josta hänen ajatuksensa kumpuavat. Vaikka Linkolan ajatukset ovat kulmikkaita ja hiomattomia, niin kuin timantti, niistä löytyy kestävän elämän avaimet. Linkolaa pitää arvostaa, koska hän ensimmäisenä kulutushysterian keskellä astui luotisaateeseen tuomaan meille käsitystä siitä, mikä on menossa pieleen. Vaikka Linkolan näkemät keinot ovat radikaalit, niin ne ovat enemmän oikeassa, kuin nykyinen kulutuskulttuuri, tämä eläimellinen kerskakulttuuri, joka on todella sairasta.

     

    Kysymys 2:

    Hyvä elämä koostuu turvallisuuden tunteesta, joka on hyvillä perustoilla. Turvallisuuden tunteen taustalla tulisi olla ympäristölle hyvät ja jopa kehittävät kantimet, joiden kautta yksilö voi peilata arvojaan, tekojaan ja itseään. Hyvän elämän tähtäimessä on itsensä toteuttamisen kautta saavutettu hyvä, lopputulosten ketju, joka luo tekijälleen ja ympäristölleen onnellisuutta ja tahtotilaa saavuttaa samankaltainen elämä.

    Opiskelijanrot: 283442, 298097

  4. Anonymous

    Opiskelijanumero 290869

     

    Kysymys 1: Mitä mieltä olet Pentti Linkolan monistisesta näkemyksestä?

     

    Mielestäni Pentti Linkolan monistinen näkemys on melko radikaali. Monistisen näkemyksen tarkoitusperät ovat hyvät, sillä siinä pyritään suojelemaan maapallon biosfääriä. Ilmastonmuutos on tällä hetkellä väistämätön asia ja Linkolan monistisella näkemyksellä sitä voitaisiin estää. Huoli maapallon ekologisesta tilasta on suuri. On kuitenkin mahdoton ajatus, että yhtäkkiä pääosa teollisen maailman rakenteista, laitoksista ja aikaansaannoksista joko purettaisiin tai laitettaisiin säästöliekille. Tällaisia laitoksia on maailmassa todella paljon.

     

    Kysymys 2: Hyvä elämä ja työpaikka?

     

    On asioita, joita monet ihmiset arvostavat ja joita usein kuuluu hyvään elämään. Esimerkiksi monet arvostavat terveyttä, oikeudenmukaisuutta, tasapuolisuutta, vapautta, turvallisuutta ja rakkautta. Hyvä elämä on sellaista, että ihminen on onnellinen ja tyytyväinen elämäänsä. On kuitenkin vaikeaa luoda yleistä kuvausta siitä, millaista hyvä elämä on. Jokainen kokee maailman ja oman elämänsä eri tavoin verrattuna toisiin ihmisiin. Toisille onnellisuutta voivat tuottaa sellaiset asiat, mitkä eivät toisia kiinnosta yhtään.

     

    Mielestäni hyvän elämän kokemus ja kuvaus on jokaiselle yksilöllinen asia. Jokainen todennäköisesti osaa jollain tasolla omasta näkökulmastaan kuvailla, millaista hyvä elämä olisi itselle. On kuitenkin hankalaa määritellä, millaista hyvä elämä on yleisesti. Hyvän elämän hyvään työpaikkaan sisältyy mielestäni se ajatus, että työ olisi mielekästä ja tuottaisi edes jollain tasolla onnellisuutta. Sekin on subjektiivinen kokemus, millainen työpaikka on kenellekin hyvä. On tärkeää, että ihminen saa toteuttaa itseään työpaikassaan.

    1. Anonymous

      You are not logged in. Any changes you make will be marked as anonymous. You may want to Log In if you already have an account. You can also Sign Up for a new account.
  5. Anonymous

    Kysymys 1:

    Kuten luennolla todettiinkin, Linkolan monistinen näkemys on hyvin äärimmäinen. Mielestäni Linkolan esittämä perusongelma maailman uhkasta on todellinen: ihmisen tarve kehittää, vaalia aina parempaa, on uhka maapallolle. Seurausetiikan (lopputulosetiikan) näkökulmasta jatkuva kasvu ja kehitys ovat siis väärin, mikäli tavoitteena on maapallon biosfäärin tasapaino.

    Jos kysymystä kuitenkin tarkasteltaisiin tekotapaetiikan näkökulmasta, oikeutus kasvuun ja kehitykseen ei kuitenkaan ole näin yksoikoinen. On monta tapaa kehittää yhteiskuntaa ja ihmisten hyvinvointia. Tekotapaetiikan mukaan jatkuva kehitys on oikein, mikäli teemme sen oikeutetulla tavalla: kehittäessämme yhteiskuntaa luomme ihmisille enemmän hyvää kuin pahaa. Pyrkimyksemme on siis hyvä, kun luomme korkeampaa elintasoa ja parempaa elämänlaatu.

    Linkola ajattelee, että sosiaaliturvaakaan ei tulisi olla, koska se rikkoo luonnon tasapainoa. Olennainen kysymys lienee, kenelle haluamme hyvää. Mikäli haluamme hyvää yksilölle, joka sosiaaliturvasta hyötyy, se on eettisesti hyvää (eettinen egoismi). Jos taas haluamme hyvää mahdollisimman monelle, siis myös tulevien sukupolvien ihmisille ympäri maailmaa, todennäköisesti Linkolan ajattelumalli sosiaaliturvan ongelmista on eettisesti parempi (utilitarismi).

     

    Kysymys 2moraalinsa mukaisesti, kuitenkin yhteiskunnan normien puitteissa. Hyvää elämää edesauttaa yhteiskunnallinen pyrkimys tasa-arvoon. Samoin hyvä työpaikka rakentuu siitä, että luomme mahdollisuuden jokaisen toimia työpaikalla yksilöllisesti siten, että kenenkään ei tulisi joutua työssään toimimaan oman moraalikäsityksensä vastaisesti ja jokaisen erilaisuus tulee huomioiduksi. (ps. kirjavinkki: Thomas Erikson. Idiootit ympärilläni)

     

    Nettisivu:

    Tässä joitakin mielenkiintoisia ajatuksia: LÄHIKUVASSA PENTTI LINKOLA (Kansan Uutiset): https://blogit.kansanuutiset.fi/oisinajattelija/lahikuvassa-pentti-linkola 

    HS kuukausiliite ei käsittele suoraan monistista näkemystä, mutta Linkolan ajatusmaailma tulee siinä havainnollisesti esille: Pentti Linkola haluaisi, että suuri osa ihmiskuntaa kuolisi, mutta nyt tapahtunutta lintujen joukkotuhoa hän suree sydämensä pohjasta: https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000005701984.html

     

    Opiskelijanumeroni: 259641

  6. Anonymous

    Opiskelija nro 288782: Pentti Linkola on oikeassa. Ihmiskunta, tai oikeastaan hillitön väestönkasvu, on maapallon suurin ongelma. Muut ongelmat kuten sodat ja ilmastonmuutos johtuvat melko pitkälle siitä. Mutta kenellä on valta päättää, kuka saa elää ja kenen pitää kuolla?

  7. Anonymous

    Opiskelijanro: 290901

    1. Pentti Linkolan ajattelussa on hyvin monia kyseenalaisia kohtia ja usein väitteet tuntuvat kääntyvän myös itseään vastaan. On melko radikaalia väittää, ettei ihmisellä olisi erikoisasemaa muuhun luontoon nähden. Silloinhan ihmisellä ei olisi mitään velvollisuutta toimia luonnon tai ihmiskunnan pelastamisen puolestakaan.
      Linkolan väite teknologiasta biosfäärin suurimpana uhkana on realistinen, enkä voi kieltää teknologian kehityksen luomia uhkia ihmiskunnalle. Tässä täytyy muistaa myös asian toinen puoli. Oikealla tavalla käytettynä teknologia voi olla myös ratkaisu moniin ihmiskuntaa ja Linkolaakin mietityttäviin ongelmiin. Teknologian hyödyistä on myös paljon näyttöä. Itse teknologia ei ole hyvä tai paha, vaan se, miten ja mihin tarkoitukseen sitä käytetään. 
      Väite siitä, että tasapainoon pyrittäisiin kasvun ja kehityksen kieltämisellä on kummallinen nykypäivän markkinatalouden vahvasti dominoimassa yhteiskunnassa. Markkinatalouteen kohdistuva kritiikki on mielestäni kuitenkin aiheellista, eikä tasapaino arvona ole huono. Haluaisin tietää, mitä Linkola tarkoittaa kasvulla. Psykologisista lähtökohdista käsin kasvun luulisi olevan hyvä asia. Kehittyneemmät, "kasvussaan pidemmällä olevat", yksilöt pystyvät tekemään viisaampia päätöksiä, eikä näin ollen kasvun kieltäminen ole toimiva ratkaisu. Talouskasvusta puhuttaessa olen Linkolan kanssa samoilla linjoilla. Rahan ei tarvitse ohjata kaikkea.
      Jos Linkola kuvittelee, että maailman laitosten ym. purkaminen olisi toimiva ratkaisu, hän tuntuu unohtavan realiteetit. Olisiko se todella toimiva ratkaisu? Laitosten purkaminen olisi järjetön työmaa, ja se kuluttaisi luonnonvaroja ja työvoimaa ainakin hetkellisesti yhtä paljon, ellei enemmänkin, kuin niiden antaminen toimia sellaisenaan. Linkolan ehdotus laitosten purkamisesta kuitenkin voisi toimia pitkällä tähtäimellä, mutta kuka voi sanoa mitään varmaa tulevaisuudesta. Laitosten tilalle voi syntyä jotakin muuta ja uutta.

     

    2. Hyvä elämä ja työpaikka on jokaisen itse määriteltävissä oleva asia. Toki ympäristön, kuten perheen, ystävien ja kulttuurin arvot ja asenteet vaikuttavat näiden muotoutumiseen jokaisella yksilöllä. Itselleni hyvä elämä on sitä, että elää oikein, hyvin, ei tietoisesti tuota kärsimystä ympärilleen, auttaa ja rakastaa muita ja itseään. Itselleni hyvä työpaikka on sellainen, joka on omien arvojen mukainen, tarpeeksi haastava, mutta ei liian stressaava ja antaa mahdollisuuden toteuttaa itseään ja kehittyä. Palkkaa olisi hyvä saada sen verran, että toimeentulo on turvattu.

    nettisivu: 

    https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/12/05/pentti-linkola-ja-puoli-vuosisataa-radikaalia-sanomaa-luonnon-puolesta

     

  8. Anonymous

    Kysymys 1: Mitä mieltä olet Pentti Linkolan monistisesta näkemyksestä?

    Itse olen sitä mieltä, että Pentti Linkolan näkemys on radikaali, mutta hän puhuu totta. Ilmastonmuutos on väistämätön asia ja tämän monistisen näkemykset asiat ovat pitkälti ihan hyviä. Linkolan monistisella näkemyksellä ilmastonmuutosta voitaisiin estää.

    Linkolan ajatukset ovat suurpiirteisiä ja miltei mahdotonta toteuttaa, mutta on totta, että meidän on oltava huolissamme maapallon tilasta. 

     

    Kysymys 2: Hyvä elämä ja työpaikka?

    Hyvän elämän kuvaileminen on asia, mistä monet ihmiset ovat eri mieltä. Monet arvostavat esimerkiksi vapautta, toiset taas terveyttä tai ystävyyttä. Hyvä elämä merkitsee eri ihmisille täysin erilaisia asioita. Sanoisin itse hieman samaa mitä muut ovat sanoneet tässä keskustelussa. Hyvä elämä on jokaiselle yksityinen asia, jota kuvaillaan oman näkökulman kautta. Työpaikassa sama juttu. Eri ihmiset nauttivat eri asioista ja arvostavat työssään omia juttuja. Se on hienous tässä maailmassa.

    Opiskelijanumero 290354 

  9. Anonymous

    Opiskelija 267245

    Hyvän elämän kokemus on todella subjektiivista. Jotkut mieltävät hyvään elämään kuuluvaksi tekijöitä, kuten ympärillä olevat ihmiset, turvallinen elinympäristö, työ sekä terveys. Samoin toinen ihminen voi olla sitä mieltä, että vauraus, vapaa liikkuminen sekä  koulutus ovat edellytyksiä hyvälle elämälle. Mielestäni ei ole olemassa oikeaa ja väärää tapaa ajatella hyvää elämää, mutta on mielestäni tärkeää, että toisen hyvän elämän tavoittelu ei satuta muita ympärillä olevia ihmisiä.

    Mielestäni on tärkeää, että ihminen kokee oman elämänsä merkitykselliseksi ja kokee onnellisuuden tunteita. Tietysti vastoinkäymiset ovat osa elämää, mutta pääasiaon kysyä itseltään kysymyksiä aina silloin tällöin: Olenko onnellinen? Onko minulla kaikki hyvin? Voinko tehdä näille asioille jotakin? Entäpä muut ihmiset ympärilläni? Onko heillä kaikki hyvin? Hyvä elämä ei välttämättä ole vain käsitys siitä mitä omassa elämässä tapahtuu, hyvän elämän osasia on monelle ihmiset ympärillä ja heidän hyvinvointinsa tukeminen on monelle tärkeä asia elämässä. Erilaiset mielipiteet hyvää ja pahaa sekä oikeaa ja väärää koskevissa kysymyksissä näkyy arjessamme päivittäin ja on tavallaan vapauttavaa tietää, että me voimme tehdä asioille jotakin niin halutessamme. Me voimme tuntea ja toimia erilailla.

     

  10. Anonymous

    Kysymys 1: Pidän Pentti Linkolan monistisesta näkökulmasta ja ajattelen toisinaan samalla tavalla. Ajatusmalli on melko kärkäs ja siinä on omat ongelmansa. Kristilliset arvot eivät välttämättä ole ensimmäisinä lyömässä kättä monistisen aatteen kanssa, varsinkin jos kristityt pitävät itseään luomakunnan kruununa. Kuitenkin jotakin radikaalia olisi tehtävä, että ihminen voisi myös jatkossa selvitä maapallolla. Linkola tarjoaakin muutaman kehityskelpoisen idean. Ihmiset kuitenkin ajattelevat lähinnä omaa etuaan, eivätkä halua luopua siitä, mitä heillä on. Suurin osa hyvistä suunnitelmista estää ilmaston muutosta kaatuu ihmisten mukavuudenhaluun.

    Kysymys 2: Hyvä elämä on sellaista millaiseksi sitä elävä yksilö sen määrittää. Ulkopuolisen näkökulmasta voi tietysti katsoa toisen elämää kriittisestä näkökulmasta, mutta yleistä hyvän elämän määritelmää ei ole vielä kirjoitettu. Hyvän elämän työpaikassa työntekijä pitää työstään ja haluaa tehdä sitä.

    Opiskelija numeroni on: 287141