Skip to end of metadata
Go to start of metadata

 

Tammikuun jäsenilta 20.1.2014

Varapuheenjohtaja toivotti aluksi tervetulleiksi kaikki 6 paikalle tullutta henkilöä. Tämän jälkeen sihteeri teki selkoa tulevan kuukauden tähtitaivaan tapahtumista, joista merkittävin lienee komeetta C/2013 R1 (Lovejoy).

Ilpo esitteli Maan ja Merkuriuksen rakennetta sekä niiden keskitiheyksiä. Tämä johti keskusteluun kiviplaneettojen ja koko aurinkokunnan synnystä sekä kiviplaneettojen rakenne-eroista.

Ismo kertoili mm. Gaia-luotaimesta, joka lähetettiin matkaan 19.12.2013 ja joka asettui radalleen toiseen lagrangen pisteeseen 8.1.2014. Gaian on tarkoitus mitata miljardin tähden sijainti ja liike, jonka avulla tehdään 3-ulotteinen Linnunradan lähiympäristön kartta. Lisäksi käytiin läpi kiinalaisen kuumönkijää sekä ESA:n Rosetta-luotaimen matkaa kohti komeetta 67 P/Churyumov-Gerasimenkoa. Jännityksellä seurasimem suoraa lähetystä ja odotimme saako ESA yhteyden horroksesta heränneeseen Rosetta-luotaimeen. Jälkeenpäin kävi ilmi, että yhteys saatiin klo 20:18 suomen aikaa, luultavasti vain muutamia minuutteja sen jälkeen kun katkaisimme yhteyden ESA:aan ja päätimme jäsenillan.

 

Vuosikokous 24.2.2014

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsiteltiin sääntöjen määräämät asiat. Läsnä oli 6 henkeä.

Maaliskuun jäsenilta 17.3.2014

Puheenjohtaja toivotti saapuneet tervetulleeksi. Hän kertoi tähtitornin tapahtumista ja yleisönäytännöistä. Myös kevään ohjelmaa ja yhdistyksen hankintasuunnitelmia sivuttiin.

Sihteeri esitteli kuukauden tähtitaivaan.

Timo näytti tähän mennessä skannattuja Tampereen Särkänniemi Oy:n lahjoittamia kuvia. Tavoitteena on skannata 750 kpl digitaaliseen muotoon. Katsottiin mm. historiallista Englannin kivikehää (Stonehenge) ja ihmeteltiin sen aikaista tiedon tasoa.  Toisena historia-aiheena katsottiin Keplerin 3 lakia.

Lopuksi katsottiin Väinön tähtiuutiset. NASAn Kepler- ryhmä ilmoitti löytäneensä 715 uutta eksoplaneettaa. Linnunradan ympäristön suuret galaksit näyttävät sijaitsevan samassa tasossa. Tason halkaisija on noin 34 miljoonaa, paksuus 1.5 miljoonaa valovuotta. "Syyttäkää vain pimeää ainetta", kuului selitys. Lopuksi tutkittiin universumin voimasuhteiden kehitystä: pimeän energian osuus kasvaa, muiden (pimeä- ja tavallinen aine, säteily ja neutriinot) pienenee. "Syyttäkää vain avaruuden laajenemista", oli nyt selityksenä. Ja katsottiin vielä yleisimpien alkuaineiden osuudet: melkein kaikki on vetyä ja heliumia. 

Huhtikuun jäsenilta 28.4.2014

Pertti aloitti katsauksella kevään tähtitaivaaseen; miten löytyvät Vega, Altair, Arkturus ja Herkuleen pallomainen tähtijoukko M13. Tämä johti neuvotteluun siitä, mikä on kirkkain pallomainen joukko. Täyteen varmuuteen ei päästy.

Jani jatkoi esittelemällä planeetat ja aurinkosään.

Väinö esitteli ”vuosisadan havaintona” pidettyjä BICEP2-kartoituksia. Niissä oli havaittu kosmisen taustasäteilyn ns. B-moodi polarisaatiota, jonka tulkitaan syntyneen gravitaatioaaltojen vaikutuksesta ja siten vahvasti tukevan kosmista inflaatiomallia. Esityksessä päästiin Multiversumiin.

Tuloksia on kesän aikana kyseenalaistettu tosin - ne saattavatkin johtua pölystä. Varmuuteen ei ole vielä päästy ja suurempaa selvyyttä toivotaan saatavan lähiaikoina muista mittauksista, kuten Planckista. Seulasten inflaatiotyöryhmä tulee palaamaan asiaan siinä määrin, kuin se kysymyksen tärkeyden vuoksi tarpeellista on.

Väinön tähtiuutiset käsittelivät mm. eksoplaneettoja sekä pimeää ainetta: miksi sen massa pienenee ja energia lisääntyy.

Lopuksi sovittiin toukokuun tähtitornitalkoista.

Toukokuun jäsenilta 24.5.2014

 

Elokuun jäsenilta 18.9.2014

Syksyn ensimmäisen jäsenillan aloitti Jani kertomalla ukkosista ja komeetoista. Timo esitteli sitten Seulasten uusia suunnitelmia.

Tämän jälkeen kuultiin Janin katsaus kuukauden tähtitaivaasta, mukana myös avaruussää. Katsaus synnytti keskustelua pyrstötähdistä, meteoriiteista ja kraattereista.

Illan pääaiheena oli Ismon luento luotaimista. Aluksi esiteltiin muutamia merkkipaaluja: Mars Express, Cassini, Opportunity ja Curiosity. Näitä seurasi katsaus ajankohtaisiin tapahtumiin: Komeetta 67P/Churyumov-Gerasimenkoa tutkiva Rosetta, Venus Express, Cassini, Plutoon suuntaava New Horizons sekä Mars-luotaimet. Lopuksi vielä tulevan ennakointia; erityisesti Rosettan ja asteroidia 162173 1999 JU3 tutkimaan suunnitellun Hayabusa 2:n osalta - unohtamatta Mars Orbiteria, Venus Expressia ja Cereksen kiertoradalle matkaavaa Dawnia. Ensi helmikuussa saamme tietää, päätyikö Dawn kääpiöplaneetalle.

Syyskuun jäsenilta 15.9.2014

Aluksi Jani esitteli tulevan kuukauden tähtitaivaan: tähdistöt, aurinko, kuu ja planeetat.

Sitten Jani piti esitelmän tähdistä - niiden elämästä, energiantuotannosta, HR-kaaviosta ja alkuaineiden synnystä. Kahdesta viimemainitusta syntyi laaja keskustelu, jossa yhteydessä Ismo ja Ilpo kävivät taululla kaavioita piirtämässä. Ilpon esitys johti huikeaan väittelyyn litiumin ja berylliumin ydinreaktioista. Mihin vielä ehditäänkään?

Seuraavaksi Väinö esitteli mikro- ja makrokosmoksen rakenteet, yhdistäen ne lopuksi säieteorian avulla kokonaisuudeksi.

Lopuksi Ismo esitteli vielä Rosetta-luotaimen suunniteltua laskeutumista komeetalle (67P/Churyumov-Gerasimenko) ja luotaimen mittalaitteita. Monenlaisia mittareita

Lokakuun jäsenilta 20.10.2014

Timo avasi kokouksen kertomalla Jakokosken tähtitornin tapahtumista ja sen terassin kunnostusprojektista.

Jani esitteli kuukauden tähtitaivaan: kirkkaimmat tähdet, tärkeimmät tähtikuviot ja Andromedan galaksin sekä Lyyran rengassumun. Näiden jälkeen auringon pilkkuineen, Kuun sekä planeetat.

Illan pääaiheena oli Janin esitelmä galakseista. Aluksi tarkasteltiin avoimia- ja pallomaisia tähtijoukkoja. Jälkimmäiset herättivät salissa kiinnostunutta keskustelua. Sitten päästiin itse galakseihin ja niiden luokitteluun ynnä kehitykseen. Tästä syntyi vielä enemmän keskustelua. Erityisenä filosofisena ongelmana nousi esiin kysymys: ”Mikä nyt on kehitystä?” Vastausta ei kuitenkaan löytynyt. Löytyykö seuraavaan jäseniltaan mennessä?

Ismo esitteli Rosetta-luotaimen uusimpia vaiheita.

Tästä päästiin jotenkin keskustelemaan supernovista. Heräsi kysymys: ”Mikä oli viimeisin paljain silmin nähty sellainen?” Täyteen selvyyteen ei taidettu päästä; mutta esiin nousi kysymys mustien aukkojen kaasusuihkuista. Pertti ja Jani antoivat tähän yhteneväisen vastauksen - ja keksivät samalla (kenties vahingossa) uuden, erittäin mielenkiintoisen  aukkoprobleeman. Vaikuttaa äärimmäisen vaikealta - rakentuuko vastaus seuraavaan jäseniltaan mennessä?

Lopuksi katseltiin vielä Stephanin kvintetistä komeita kuvia.

 

Marraskuun jäsenilta 17.11.2014

Aluksi jaettiin aiemmin tilattuja kirjoja. 

Jani esitteli kuukauden tähtitaivaan: tähtikuviot, planeetat ja auringonpilkut. Tässä yhteydessä Pertti selvensi talvipäivän seisauksen määritelmää ja pilkuista virisi keskustelu.

Illan pääaiheena oli Ismon esitelmä Rosetta-luotaimesta ja sen Philae-laskeutujasta komeetalle Churyumov-Gerasimenko. Ensin tarkasteltiin laskeutumista, ja sitten perehdyttiin komeettatutkimuksen historiaan. Erityisesti keskusteltiin Giotto-luotaimesta. Ismo jatkoi laitteistojen esittelyllä ja kertomalla jo suoritetuista havainnoista. Näitä olivat mm. lämpötilat pinnalla ja pinnan alla, pyöriminen sekä aktiivisuuden muutokset. Vai pitääkö sanoa kehitys? Tärkeänä ykstyiskohtana oli maasta tehtyjen havaintojen vertaaminen Rosettan mittauksiin.

Churyumov-Gerasimenkolla oli myös havaittu vettä, kaasua ja pölyä, erilaisia hajuja sekä magnesiumia ja natriumia. Viimemainitun suuri määrä oli yllättänyt tutkijat. Asiasta keskusteltiin - selviääkö syy seuraavaan jäseniltaan mennessä?

Sensijaan Otto näytti maailmanmatkoillaan ottamiaan kuvia: antenneja, observatorioita ja tähtitaivaita Japanista, Australiasta ja Kreikasta. Sekä Jakokosken tähtitornilta galakseista, sumuista ja Seulasten tähtijoukosta. Lopuksi Aki esitteli omia kuviaan Rosetta-sumusta, Orionin sumusta ja Seulasista. Rosettaan oli saatu näkyviin eri alkuaineet. On sitä sumuja kuvattu ennenkin, mutta nyt olivat kieltämättä erityisen hienoja.

 

Joulukuun jäsenilta 8.12.2014

Tilaisuus aloitettiin keskustelemalla auringonpilkuista. 

Sitten Jani esitteli kuukauden tähtitaivaan; totuttuun tapaan tähdistöt, Auringon ja Kuun, planeetat sekä pimennykset. Tässä yhteydessä virisi keskustelua auringon liikkeistä taivaalla; selvisi, että päivän pituuden kuvailussa käytetty ns. kukonaskel on noin 10 minuuttia. Lisäksi kertoi Jani Venus Express-luotaimesta.

Pertti esitteli yliopistolla tapahtuvaa optiikan tutkimustoimintaa. Keskustelua tuloksista jatkettiin käytännön sovelluspuolen asioista hyvin perillä olevien tahojen kanssa vielä seuraavana päivänä komiteassa. Saadaanko heränneisiin kysymyksiin täsmennystä seuraavassa jäsenillassa? 

Timo esitteli videoita Venuksesta, Mirandasta, Gasprasta ja Shoemaker-Levy 9-komeetan palojen törmäyksestä Jupiteriin heinäkuussa 1994. Näistä käytiin laaja-alaista keskustelua; Venuksen yhteydessä erityisesti tulivuorista. Jupiter-aihe innoitti Ilpon selostamaan planeettojen syntyä, mikä puolestaan johti väittelyyn molekyylien ja silikaattipölyn syntymekanismeista avaruuden kylmyydessä. Aivan täyteen selvyyteen ei päästy. Päästäänkö seuraavaan jäseniltaan mennessä? Jäämme odottamaan jännityksellä.

 

  • No labels

1 Comment

  1. Anonymous

    Hauska kuulla, että teillä oli noin intensiivinen jäsenilta. Harmi, että en ollut paikalla. T. TAH