Skip to end of metadata
Go to start of metadata

Tammikuun jäsenilta 19.1.2015

Sääntömääräinen vuosikokous 23.2.2015

Vuosikokouksessa käytiin läpi sääntöjen määräämät asiat sekä esitys yhdistyksen sääntöjen muutoksesta. Koska tilinpäätöstä ei ollut tehty, eikä toiminnantarkastaja voinut esittää lausuntoa yhdistyksen taloudellisesta tilasta, päätettiin esityslistan kohta 6 käsitellä erikseen koolle kutsuttavassa yhdistyksen kokouksessa.

Maaliskuun jäsenilta 16.3.2015

Aluksi puheenjohtaja Timo esitteli hieman yhdistyksen viimeaikaista toimintaa.

Jani esitteli revontulikuviaan ja kuukauden tähtitaivaan. Tähän kuuluivat erityisesti planeetat ja 20.3 tapahtuva osittainen auringonpimennys.

Illan pääaiheena oli Pertin luento taivaanmekaniikasta. Aluksi käsiteltiin määritelmiä ja historiaa - lähtien liikkeelle Aristoteleesta, edeten Galilein ja Keplerin kautta Newtoniin. Viimemainitun kohdalla virisi jälleen keskustelua valon perimmäisestä olemuksesta. Tämän jälkeen siirryttiin planeettojen ratojen laskentaan ja rataelementteihin; myös tässä päädyttiin sangen filosofisiin sfääreihin. Näistä mainittakoon kysymys kvanttiteorian laskennalle mahdollisesti aiheuttamista rajoista ja Sepon esittämä ongelma: loittonisiko Kuu, jos se kiertäisi Maata napojen kautta?

Kumpaankaan ei yllättäen tullut aivan täyttä selvyyttä. Löytyvätkö ratkaisut seuraavaan jäseniltaan mennessä? Entä kirkastuuko valon olemus?

 

Huhtikuun jäsenilta 20.4.2015

Aluksi Jani esitteli revontuli- ja auringonpimennyskuviaan ynnä otoksia Jakokosken tähtitornista. Otto esitteli myös omia revontulikuviaan ja todella upeaa revontulivideotaan.

Seuraavana oli vuorossa Janin katsaus tulevan kuukauden tähtitaivaaseen. Katsottiin tähdistöt ja auringonpilkkukäyriä.

Tähtiuutisissa perehdyttiin ensimmäiseen Pluton värikuvaan, Hubble-teleskoopin 25-vuotiseen taipaleeseen ja spekulaatioihin mahdollisesta pimeän aineen itseisvuorovaikutuksesta. Keskusteltiin CERNin hiukkaskiihdyttimestä, Higgsin bosonin löytämisestä ja adaptiivisesta optiikasta.

Väinö esitelmöi aiheesta ”Yleinen suhteellisuusteoria 100 vuotta”, edeten antiikikin filosofeista aina kvanttigravitaatioon. Keskustelua syntyi erityisesti painovoima-aalloista ja -linsseistä sekä mustista aukoista; viimemainitun kohdalla taidettiin keksiä uusia, tieteelle aiemmin tuntemattomia ilmiöitä. Ryhtyipä vielä Ilpo tässä yhteydessä aprikoimaan, jatkuvatko aineen rakennetasot loputtomiin. Aivan täyttä selvyyttä ei tullut.

Lopuksi Ismo kertoili vielä tärkeimmistä lähiajan luotaintapahtumista. Näitä olivat erityisesti Ceresiin matkalla oleva Dawn ja New Horizons, joka suuntaa Plutoon.

Toukokuun jäsenilta 18.5.2015

 

Jäsenillan paikka oli Jakokosken tähtitornilla. Paikalla oli 6 innokasta talkoolaista ja Jakokosken kyläyhdistyksestä Pentti Seutu Ford 4500-traktorinsa kanssa.

Katkoimme rinteelle pitkäksi kasvaneita puita ja Pentti kuljetti ne pois traktorilla.

Irroitimme kaukoputken apupeilin ja okulaarin peilin. Kummassakin havaittiin vikaa ja ne päätettiin pinnoittaa. Siivosimme toimistohuoneen. Timo toi lahjaksi saadut tähtidiat 2 valokaapissa toimistolle.

Söimme välipalan ja joimme virvokkeita. Lopuksi keskustelimme meteoriiteista ja aurinkokuntaan lähivuosina saapuvista asteroideista. Mietimme myös mustan aukon ominaisuuksia ja erilaisia käsityksiä asiasta.

 

Elokuun jäsenilta 24.8.2015

 

Syksyn ensimmäisen jäsenillan aluksi Timo kertoi hieman Seulasten tulevasta toiminnasta.

Sitten Jani esitteli kuukauden tähtitaivaan, auringon, kuun ja planeetat. Sekä joukon komeita revontulikuvia.

Lisäksi hän piti esitelmän Plutosta. Tässä yhdeydessä käytiin pitkiä keskusteluja planeetan määritelmästä sekä Plutosta ja sen kuista. Heräsi mm. kysymys, voiko kuulla olla kuuta.

Vielä kertoi Jani pari uutista: uusinta tietoa litiumin synnystä ja hieno painovoimalinssin tuottama yhden galaksin Einsteinin rengas. Näyttää siltä, että litiumia valmistuu alkuräjähdyksen nukleosynteesin lisäksi myös novatähdissä. Asiaa pohdittiin salissa; Timo esitti, että tulisi pitää katsaus alkuaineiden syntyyn. Siinäpä hyvä aihe - kuka muistaa Rubidiumin syntyprosessin? Entäpä Praseodyymin?

Myös Einsteinin rengas herätti keskustelua. Pertti nosti esiin kysymyksen: milloin Maan, linssin ja galaksin on oltava samalla linjalla, jotta tuollainen kuvio syntyy? No, tästähän nyt on eri versioita; mutta ainakaan heti vastausta ei saatu aikaiseksi. Ehkäpä seuraavaan jäseniltaan mennessä.

Pertti esitteli Jakokosken tähtitornilla kesän aikana suoritettuja korjauksia. Lopuksi pohdittiin Timon johdannon pohjalta rautameteoriitteja.

Syyskuun jäsenilta 21.9.2015

Illan aluksi Jani esitteli kuukauden tähtitaivaan, aloittaen 28.9 tapahtuvasta täydellisestä kuunpimennyksestä. Tämän jälkeen seurasivat tähdistöt, Aurinko - pilkkuja unohtamatta - ja Kuu sekä planeetat. Viimemainittujen yhteydessä Ismo selosti hieman Marstutkimusta.

Tämän jälkeen vuorossa oli Janin esitelmä säästä ja ilmastosta. Heti alkuun syntyi salissa keskustelua näiden käsitteiden määritelmistä - no, sanoillahan on toisinaan kaksi merkitystä. Asian selkiinnyttyä saimme perehtyä ilmakehän rakenteeseen, ilmastoon vaikuttaviin tekijöihin, tuulijärjestelmiin, pilvien syntyyn, ukkosiin, tornadoihin ja trombeihin ynnä suihkuvirtauksiin. Lopuksi keskusteltiin ilman hiilidioksidipitoisuuden muuttumisesta ja sen vaikutuksista. Tässä olisi kenties ollut kiinnostavaa nähdä muutokset sanokaamme miljardin vuoden ajalta ja verrata niitä elämän kehitykseen. Hiilidioksidin määrä lienee kauan sitten ollut moninkertainen nykytasoon verrattuna. Tätä ei nyt kuitenkaan tutkittu, vaan Ismo selosti taululla inversioilmiötä.

Vuorossa oli Ismon asiaa laajentava katsaus aurinkokunnan planeettojen ynnä Titanin kaasukehiin ja niiden toimintaan. Selvisivät kaasukehien paksuudet ja paineet sekä tuulten nopeudet. Erityisesti verrattiin Maapallon vesikiertoa Titanin metaanikiertoon. Venuksen kohdalla kiinnitettiin huomiota rikin osuuteen. Ymmärtääksemme rikin syntyyn vaaditaan noin 2 miljardin Celsiusasteen (noin 2 000 000 273,15 K) lämpötila. Missä niin kuumaa on?

No, tätä ei jääty selittämään - lava kutsui Pertin esittelemään mahdollista meteoriittilöytöä. Kyseessä olivat erään omakotitalon pihanurmikolle ilmestyneet oudot kivet. Asian selvitystyö on vielä kesken; kun vastaus löytyy, tuomme sen esille. Merkit ovat olemassa, mutta haluamme olla varmoja.

 

Lokakuun jäsenilta 19.10.2015

Aluksi Jani esitteli kuukauden tähtitaivaan. Ensin tähdistöt - missä yhteydessä keskusteltiin mm. Lyyran rengassumusta - ja sitten Auringon pilkkuinen. Jälkimmäisen kohdalla tutkittiin myös Pertin kaaviota Auringon aktiivisuuden yhteydestä maailmanhistoriaan. Sen selittäminen voisikin olla hyvä (ja vaikea) kysymys ylioppilaskirjoitusten historiankokeessa!

Illan pääaiheena oli Ismon katsaus planeettatutkimukseen: Ensin katsottiin aurinkokunnan yleiskaavio, sitten perehdyttiin vasta erityisesti Dawn-, Rosetta- ja Voyager-luotaimiin. Asian ympärillä käytiin vilkasta keskustelua. Erityisesti esiin nousivat nämä kaksi kaunista luotainta - Voyager 1 ja 2: kuinka ne ovat jo siirtymässä aurinkokunnan ulkopuolelle.

Tämän jälkeen Ismo esitteli omaa historia-kaaviotaan: mitä merkittävää luotaintutkimuksessa on viimeisten vuosikymmenten aikana tapahtunut. Nämä etenevivät tasavuosittain:

10 vuotta sitten laskeutuminen Titaniin - hienoja kuvia.

Siitä on 20 vuotta, kun Galileo tutki Jupiteria. Tässä keskusteltiin myös samana vuonna tehdystä ensimmäisestä eksoplaneettahavainnosta. Hieman väärin muistimme, että kyse oli pulsariplaneetasta - mutta ei, kyseessä oli 51 Pegasi b. Pulsarihan oli jo 1992.

30 vuotta sitten: ICE-luotain ohtti ensimmäisenä komeetan ytimen. Tässä Ismo kysyi, muistaako kukaan muuta tärkeää vuodelta 1985. Valitettavasti hän, joka aina muistaa, ei ollut paikalla, joten mitään ei noussut esille.

40 vuotta sitten Venera 9 laskeutui onnistuneesti Venuksen pinnalle, tuottaen ensimmäiset kuvat toiselta planeetalta.

Vielä esitteli Ismo Europa-kuun ilmiöitä. Näyttää siltä, että siellä olisi jäistä laattatektoniikkaa. Ja, että kuvissa näkyvät juovat ovat merisuolaa sekä kenties orgaanista ainetta. Onkohan siellä jopa elämää? Jos, niin löytyykö jäälautalta pienoinen kahvila? Emme tiedä, joten Ismo siirtyi kuvailemaan uutta Venustutkimusta; vaikuttaisi siltä, että siellä on edelleen aktiivista tulivuoritoimintaa. Joskin tulokset olivat vielä epävarmoja. Ismon mukaan kyse ei kuitenkaan ole laattatektoniikasta.

Marraskuun jäsenilta  16.11.2015

Jani aloitti näyttämällä lokakuussa ottamiaan revontulikuvia sekä Tuulan Kuunpimennyskuvia. Tämän jälkeen hän esitti kuukauden tähtitaivaan - tähdistöt, auringonpilkut sekä planeetat.

Väinö luennoi aiheesta ”Tähtitieteen maailmankuva.” Tarkasetelun kohteina olivat Universumin sisältö, rakenne, synty ja kehitys, luonnonlait sekä tulevaisuuden haasteet. Viimemainittuun kategoriaan kuuluivat inflaatioteorian kokeellinen todistaminen ja seuraukset, elämän etsintä avaruudesta ynnä avaruuden ja ajan perimmäisen olemuksen selvittäminen. Selviävätköhän nämä joulukuun jäseniltaan mennessä?

Lopuksi Ismo kertoi kuvien kera uutisia Enceladuksesta, pohtien mm. elämän syntymahdollisuutta kyseisen kuun olosuhteissa. Asiasta keskusteltiin; saatiinko ratkaisua?

Joulukuun jäsenilta 7.12.2015

Aluksi keskusteltiin viimeisimmistä aurinkokuntaluotainten kuulumisista, erityisesti asteroidi 162173 Ryugulle matkaavasta japanilaisesta Hayabusa 2:sta, joka otti vauhtia Maasta 3.12.2015. Tämän jälkeen käytiin lyhyesti läpi tähtitaivaan tapahtumia.

Illan pääaiheena oli Väinön esitelmä Tähtitieteen merkkihenkilöistä. Siinä tarkasteltiin alan historiaa antiikista nykyaikaan - painottuen eräiden antiikin filosofien hämmästyttävän oikeaanosuneisiin ajatuksiin ja mittauksiin, aurinkokeskisen mallin syntyyn, evoluutioon, astrofysiikan ja kosmologian kehitykseen 1900-luvulla sekä - tulevan tammikuun aihetta ennakoiden - hieman geologiaan. Jos kreikkalaiset patsaat osaisivat puhua, niin moni tokaisisi "mitäs minä sanoin".

Näistä aiheista syntyi laaja-alaista keskustelua. Ensimmäisen aiheen kohdalla ainakin Pertti tarjosi ratkaisuksi valinta-efektiä: kirjoissamme mainitaan juuri ne filosofit, joiden ajatukset osoittautuivat oikeiksi. Ilmeisen oikeaanosunut ratkaisu! Myös Pythagoraan ja Keplerin sfäärien harmonia indusoi moninaisia pohdintoja; mallin kehityksessä onnistuttiin jopa ikäänkuin kääntämään uusi sivu. Astrofysiikan kohdalla Ismo selosti alkuaineiden syntyä tähdissä; samassa yhteydessä keskustelu laajeni myös scifi-kirjallisuuden vertauskuviin. Lopuksi onnistuttiin selittämään kaikki kosmisen inflaation avulla. Vai onnistuttiinko?

 

  • No labels