Skip to end of metadata
Go to start of metadata

 

Tammikuun jäsenilta 18.1.2016

Timo selosti järjestöasiaa ja Merkuriuksen 9.5 tapahtuvaa ylikulkua.

Jani esitteli kuukauden tähtitaivaan: komeettoja, Aurinko ja Kuu, avaruusää ja planeetat.

Väinö kertoi kirkkaimmasta koskaan havaitusta supernovasta ja supernovista yleisesti.

Illan pääesitelmä oli Janin selvitys geologiasta. Käsiteltiin Maan rakenne, mannerlaatat ja geologiset prosessit.

Vuosikokous 29.2.2016

Käsiteltiin sääntöjen määräämät asiat.

Maaliskuun jäsenilta 21.3.2016

Illan aluksi Jani kertoi Merkuriuksen 9.5 tapahtuvasta ylikulusta; asiasta keskusteltiin. Tämän jälkeen hän esitteli kuukauden tähtitaivaan. Jupiter näkyy kirkkaana; Kuu on lähellä Marsia 29.3 ja Merkurius ilmaantuu huhtikuun alussa. Virisi keskustelua aiheesta ”Näkyykö Neptunus sinisenä?”

Väinö esitteli painovoima-aaltoja. Aluksi tarkasteltiin tätä viime vuoden syyskuussa tehtyä ”vuosisadan havaintoa”, Einsteinin 100 vuotta sitten tekemän ennusteen vahvistamista. Tämän jälkeen keskityttiin ilmiön kosmologisiin merkityksiin. Mitä nämä ”uudet korvat” kertovat meille eri aallonpituusalueilla? Voidaanko peräti saada selvyyttä multiversumin olemassaolosta tai -olemattomuudesta? Tulevaisuuden näköaloista keskusteltiin.

Tämän jälkeen salissa nousi esiin kysymys fotonin olemuksesta. Aivan täyttä selvyyttä ei tainnut edelleenkään tulla - mutta onkinhan ongelma vähintään samaa luokkaa, kuin sivuauringot aikoinaan. Keskustelu kuitenkin johti mustiin aukkoihin; pari yksityiskohtaa jäi siinäkin vielä hieman hämärän peittoon.

Eikä tässä vielä kaikki. Vuorossa oli illan pääaihe, Ismon luotainkatsaus. Saimme kuulla Venus-tutkimuksesta, Rosetta-luotaimesta ja Dawn-luotaimen seikkailuista Cereksen luona. Siellä oli mm. havaittu utua - joka näytti oudosti valkealta - ja ammoniakkia. Viimemainitun merkitystä pohdiskeltiin. Lisäksi perehdyimme Junon Jupiter-retkeen ja Cassinin uusiin havaintoihin Saturnuksen renkaista. Sekä ExoMars-luotaimeen, jonka tarkoitus on selvittää Marsin kaasukehää geologiselta ja kenties biologiseltakin kannalta. Aluksen matka alkoi kevään koittaessa 14.3 - Einsteinin syntymäpäivänä - ja se saapunee perille lokakuussa. Joko silloin on siellä talvi?

Ilta oli jälleen osoitus kosmisesta kiihtyvyydestä: ennen vanhaan tähtitieteessä ilmeni uutta kerran vuosisadassa, nyt joka päivä. Seuraamme tilanteen kehittymistä.

Huhtikuun jäsenilta 18.4.2016

Aluksi Timo selvensi Seulasten tulevaisuuden suunnitelmia: syksyllä olisi tarkoitus tehdä retki Kuopioon. Lisäksi hän esitteli Gagarin-mitalliamme.

Jani esitteli kuukauden tähtitaivaan: Merkuriuksen ylikulku 9.5, Aurinko ja Kuu sekä planeetat. Jani ja Ismo pohtivat ylikulkua.

Väinö vastasi maaliskuun jäsenillassa esitettyihin kysymyksiin valon ja massan synnystä sekä mustan aukon säteilystä. Selvennettin voimien erkaantumiset universumin varhaishistoriassa, Higgsin kenttä ja mustan aukon lämpötila.

Toukokuun jäsenilta 14.5.2016

Jäsenilta vietettiin siivous- ja kunnostustalkoiden merkeissä Jakokosken tähtitornilla.

Elokuun jäsenilta 15.8.2016

Illan aluksi Jani esitteli yleisiä aiheita: Merkuriuksen ylikulku (9.5.2016), Tähtiharrastuspäivä (27.8), tulevat havaintoillat ja niiden aiheet. Seuraavaksi hän näytti kuviaan Jakokoskelta ja Tuupovaarasta sekä videokuvaa auringosta. Lisäksi komeita sateenkaaria ja video, jossa Kuu liukuu koivun taakse.

Sitten Jani esitteli tulevan kuukauden tähtitaivaan: tähdistöt, planeetat ja Kuu.

Väinö kertoi astrobiologian tutkimuksen tulevaisuudennäkymistä seuraavien vuosikymmenten ajalle. Siinä käsiteltiin tavoitteita, menetelmiä ja laitteita. Löytyykö elämää?

Tämän jälkeen keskusteltiin kvanttiteorian ja kosmologian rinnakkaismaailmoista. Lopputulos oli varmaankin erilainen jokaisessa kvanttimaailmassa - mutta entäpä kosmologisissa versioissa? Niin tai näin, lopuksi Jani esitteli vielä tähtikuviaan.

Syyskuun jäsenilta 19.9.2016

Tilaisuuden aloitti Jani esittelemällä Tähtiharrastusviikkoa ja kuvan valaisevista yöpilvistä. Tämän jälkeen oli vuorossa kuukauden tähtitaivas. Kuu peittää Hyadeja 19.10 ja kapea Kuunsirppi on lähellä Jupiteria 28.10. Katsottiin myös aurinkosää ja planeetat.

Väinö kertoi lähimmältä tähdeltä (Proxima Centauri) löytyneestä planeetasta. Tutkitiin järjestelmän ominaisuuksia, kiviplaneettojen syntyä erityisesti mineraalien näkökulmasta ja elinkelpoisuutta. Viimemainitusta syntyi laajaa keskustelua; Ismo muotoili uuden määritelmän ja kiinnitti huomiota M-spektriluokan tähtien vaaralliseen säteilyyn.

Jani esitteli Nordic Optical Telescopea ja sen tieteellistä toimintaa.

Lopuksi saimme kuulla Ismon raportin luotaimista. Näihin kuuluivat mm. Rosetta, Dawn ja Juno. 

Lokakuun jäsenilta 24.10.2016

Aluksi Jani esitteli kirjatilauksia. Sitten vuorossa oli Janin katsaus kuukauden tähtitaivaaseen.

Pääesitelmänä oli Ismon luotainpaketti. Käsiteltiin Marsluotaimen epäonnistunut laskeutuminen, Venus, Cereksen vesitilanne, Kiinan Kuusuunnitelmat, uusi planeetta Kuiperin vyöhykkeellä, Charonin tumma napalaikku, Gaian miljardin tähden kartta, Merkuriuksen yhä jatkuva kutistuminen, Juno Jupiterissa, Rosettan laskeutuminen ja Hayabusan rata Maakeskisessä koordinaatistossa.

Väinö uutisoi galakseja olevankin havaittavassa universumissa 10 kertaa oletettua enemmän. Samalla tutkittiin galaksien synty ja galaksijärjestelmien suuren mittakaavan rakenne.

Lopuksi Timo esitteli tähtitieteen kehitystä 34 vuoden ajalta: miten käsitykset universumin iästä ovat muuttuneet, Higgsin löytäminen ja magneettinen monopoli. Viimemainitusta keskusteltiin.

Marraskuun jäsenilta 21.11.2016

Aluksi Jani kertoi illan tähtitaivaasta sekä tarkemmin Venuksen vaiheista ja näkymisestä.

Timo esitteli tähtitieteen historiaa; tähtienvälisen aineen löytymisestä Einsteinin suhteelisuusteoriaan, pallomaiset tähtijoukot sekä tähtisumut. Käytiin tarkemmin läpi sumujen ominaisuuksia. Keskusteltiin absorptioviivoista.

Joulukuun jäsenilta 12.12.2016

Tänä vuonna joulukuun jäsenillassa tehtiin jäsenistön katsaus menneeseen vuoteen. Ilta onnistui loistavasti ja kaikki antoi hienosti panoksensa keskusteluun. Kukin vuorollaan toi esiin yhden harrastukseemme liittyvän huomion kerrallaan. Kaikkiaan ehdittiin kolme kierrosta keskusteluineen, ja alla kertyneeltä listalta näkee hyvin tähtiharrastuksen monimuotoisuuden.

 

  • No labels