KLUBILTA MAALISKUU 2013

1.3.2013

Klubin tähtienvälisen viestinnän komitean kokous. Nyt perehdyttiin erityisesti viestien ymmärryspuoleen. Miten kieli on syntynyt? Ensin on varmaankin täytynyt keksiä yksi sana; ei kai voi kerralla keksiä koko nykyistä sanavarastoa. Miten on mahdollista, että kaksi ihmistä keksi yht'aikaa juuri saman sanan? Jos olisi ollut eri sana, kuka olisi ymmärtänyt?

Tai entä jos oli sama sana; mistä tiesivät, että merkityskin oli sama? Ja mitä kieltä ensimmäinen sana oli? No niin, tästä päästään siis planeettojen väliseen viestintään.

Toisena, edelliseen liittyvänä, aiheena oli älyn kehitys tulevaisuudessa. Kasvaako ihmisäly vielä, vai meneekö jokin ohi? Lisäksi oli löydetty lähes valon nopeudella pyörivä musta aukko; sitä ei kuitenkaan nyt paljon ehditty tutkia. Epäselväksi jäi, mikä pyörii ja miten pyörimisnopeus mitataan.

Jäsen 2

4.3.2013

Yritettiin selvittää, voiko supernovaräjähdyksessä syntyä pimeää ainetta. Ei kuitenkaan osattu laskea. Ihmettelyä herätti myös, miten supernovasta leviävä rauta kerääntyy myöhemmin suuriksi möhkäleiksi ja mistä zirkonit tulevat. Raudan kohdalla tarjottiin magneettikentillä olevan jotain vaikutusta - missä määrin se riittää, vai tarvitaanko muutakin, jäi epäselväksi. Zirkoniin ei keksitty mitään.

Jäsen 2

5.3.2013

Juuri saamamme tiedon mukaan ennen kambrikautta vallinnut, koko Maan peittänyt jäätiköityminen kesti miljoona vuotta - sitten se vaan niinku suli pois. Yritimme laskea, voisiko ilmasto viilentyä valtavasta jäätelöntuotannosta; mutta ainakin Jäsen 3:n mukaan jäätelökone lämmittää enemmän, kuin jäätelö viilentää.

Voi hyvinkin olla noin. Tosin tuossa ei ole huomioitu jäätelön vaikutusta planeetan albedoon - heijastaa enemmän valoa takaisin avaruuteen. Mutta aiemmalla esimerkkiplaneetallamme jäätelö taisi kyllä olla kaakaopohjaista, joten ehkä se ei kovin paljon heijasta. Tätä täytyy vielä pohtia tarkemmin.

Kehiteltiin myös asteroidien havainnointi- ja torjunta-menetelmiä.

Jäsen 2

6.3.2013

Myös Jäsen XI päätyi konttuurilla tänään samaan tulokseen jäätelökoneen lämpövaikutuksesta. Lisäksi löydettiin planeetta, jonka asukkailla on jatkuva päänsärky, koska tarkkailevat meidän toimintaamme. Nyt en ymmärrä.

Jäsen 2

7.3.2013

Mitähän varten ne siellä toisella planeetalla muuten seuraavat Klubin kokouksia? Jos sieltä asti näkevät, niin ovat aika paljon meitä pidemmällä teknologisessa kehityksessä. Mutta ehkä siitä huolimatta katsovat voivansa oppia jotain. Siinä tapauksessa eivät varmaankaan tule pettymään. Tai kenties ne katsovat ikäänkuin komediaa. Ettei peräti romanttista komediaa? Jos jälkimmäistä, niin ei liene vaikeuksia kuunnella Wagnerin teoksia heillä.

Vaan mistäpä tuon tietää. Kokous päättyy näin ja lapset käyvät jo nukkumaan.

No niin, jatkettiin eksokulttuuritutkimuksia konttuurilla. Asukkaat ovat kuulemma hyvinkin ihmisen oloisia, mutta heillä on verkkosilmät. Ja syövät Burjalan piirakoita. Ensin näytti siltä, että heillä on kiikareissa kolme okulaaria, mutta ei, kyllä niitä on vain kaksi; siis 2.

Yritettiin laskeskella todennäköisyyttä havaita viestejä avaruudesta. Jos kulttuuri viestii sanokaamme 100 vuotta ja jos sen tasoista elämää on voinut olla vaikkapa 2 miljardia vuotta, niin aika epätodennäköistä on viestin osua meille juuri nyt. Siis viimeisten 50 vuoden aikana. Emme kuitenkaan osanneet laskea, montako viestijää Linnunradassa on, joten emme saaneet mitään todennäköisyyttäkään aikaiseksi.

Jäsen 2

8.3.2013

Ketun tähdistöstä kerrotaan löytyneen painovoimalinssi; galaksijoukko taivuttaa sen takana olevien galaksien lähettämää valoa. Joukko näyttäisi olevan noin 2 miljardin valovuoden etäisyydellä meistä - takana olevat galaksit paljon kauempana. Vaikuttaakohan linssi myös noiden galaksien spektriin? Tuleeko puna- tai sinisiirtymä? Tietenkin siinä on jo valmiina punasiirtymä; nuoret tähdet näyttävät, jaa, mitenkähän tuo on? No, kuitenkin siis lisääkö vai vähentääkö linssi punasiirtymää?

Mitenkähän tuo muuten analysoitaisiin Postitusteoriassa? Jos kaukainen galaksi emittoi valoa ennenkuin linssi oli muodostunut, niin mitä tapahtuu? Ainakin joukon galaksit lienevät valon emittoituessa olleet eri paikoissa, joten linssi oli erilainen. Näihin kysymyksiin täytynee paneutua konttuurilla seuraavassa kokouksessa. Jos saadaan jotain aikaan, niin ehkä raportoidaan Seulasten kokouksessakin.

Näihin ei kuitenkaan tänään paljon ehditty paneutua, koska tutkittiin avaruusmatkailua. Lisäksi huomattiin, että on Ison karhun ja Pienen karhun tähdistöt, mutta vain Pieni hevonen. Toisaalta on Pegasus ja Pieni leijona. Outoa tämäkin.

Jäsen 2

11.3.2013

Oikeastaan painovoimalinssi- ja jäätelöongelman voisi ehkä yhdistää: vaikuttaako galaksien liike-energia linssin ominaisuuksiin?

Mutta Marsista kerrotaan löytyneen muinaisia maanalaisia jokiuomia. Vai ovatko ne marsinalaisia? Niinhän sen täytyy olla ja siksi Marsista ei ole löydetty elämää tai fossiileja: on etsitty väärästä paikasta. Koska elämä ei ole siellä voinut nousta maalle. Pitää etsiä sieltä, missä on muinoin ollut vettä.

No, kuitenkin joet vaikuttavat sangen syviltä, mikä viitannee voimakkaisiin virtauksiin. Minkähänlaisia eliöitä niissä olisi voinut majailla?

Jokikysymystä pohdittiin lyhyesti konttuurilla. Lisäksi supernovien vaikutusta elämään ja kuinka korkeaksi vuori voi kohota, ilmaistuna planeetan massan funktiona. Tuo onkin mielenkiintoinen - voiko vuori olla planeeetan sädettä korkeampi? Ehkäpä hyvinkin, jos planeetta on riittävän pieni. Vai onko tuo vastoin planeetan määritelmää? Voiko olla metrin kokoista planeettaa? Miksipä ei - jos jäinen planeetta haihtuu tähden kuumuudessa, niin jossain vaiheessahan se on metrin kokoinen. Jos sitten; jaa, hetkinen...

Jäsen 2

13.3.2013

Keskusteltiin konttuurilla 6.5 valovuoden päästä löytyneestä kaksoistähdestä. Se muodostuu kahdesta ruskeasta kääpiöstä. Yritettiin hahmottaa, voisiko toista kiertää planeetta; ei saatu vastausta aikaan. Pyrittiin myös - tuloksettomasti - ratkaisemaan, onko se ruskea kaksoiskääpiö vai kaksoisruskea kääpiö. Vaan ehkäpä siellä on planeetta ja sen asukkaat käyvät kiivasta filosofista väittelyä ongelmasta. "Kyllä varmalla on kaksoisruskea" - "No se nyt ei mitenkään käy päinsä."

Tutkittiin myös mahdollisuuksia muuttaa Marsin kaasukehä ihmiselle sopivaksi sekä tutustuttiin voimakkaasti kuumeneviin kemiallisiin reaktioihin.

Jäsen 2

14.3.2013

Yritettiin selvittää, mikä aika nyt on. Jäi ratkaisematta. Jännä juttu - äärettömässä avaruudessa on varmaankin jossakin planeetta, jossa kaikki on täsmälleen niinkuin täällä; mutta silti siellä on keskiaika. Miten tämä on mahdollista? Vai pitääkö meidän sanoa, että sitä ei voi millään menetelmällä havaita, jolloin väitteen totuusarvo on jotenkin epämääräinen? Tai, ettei väitettä voi kumota - jolloin se on epätieteellinen. Vai viittaako tällaisten pohtiminen siihen, että nyt on keskiaika?

Vai onko tuo vain osoitus siitä, että ihmisen ajatukset liikkuvat satunnaisesti? Jos, niin mistähän se johtuu? No, varmaankin jollakin planeetalla vastaus tuohonkin on jo keksitty.

Kuten eittämättä on löydetty myös Higgsin bosoni; mutta nyt sen löytyminen näyttää varmistuneen myös täällä. Tämän merkitystä meidän lienee hiukkasen pohdittava myöhemmin.

Palaamme aikaongelmaan. Voidaan tietysti kysyä: "Jos me emme tiedä, mikä aika nyt on, saman täytyy päteä myös identtisellä planeetalla. Kuinka siellä siis voisi olla keskiaika?" Tämä on hyvä kysymys. Mutta identtisen täytyy tarkoittaa, että näiden kahden planeetan kvanttitilat ovat täsmälleen samat. Että kun kummastakin on annettu maksimaalinen määrä informaatiota, kuvaukset ovat identtiset. Mutta samasta kvanttitilasta voidaan tietenkin saada eri mittaustulokset. Joten voi sattua, että kysymykseen: "Mikä aika nyt on?" tulee yksistä aivoista vastaus "Emme tiedä" ja toisista, identtisistä aivoista "Keskiaika."

Eikä tässä tietenkään keksitty selitystä sitä mukaa, kuin kysymyksiä ilmenee. Ainakaan täällä - identtisellä planeetalla kenties kyllä. Eiku...

Jäsen 2

15.3.2013

Mars-matkailun suunnittelukomitea kokoontui jälleen. Lievää erimielisyyttä hankkeen onnistumismahdollisuuksista.

Pohdittiin myös elämän historiaa; erityisesti, kuinka kauan leijonia on ollut olemassa. Ei kuitenkaan keksitty vastausta. Voikohan tuollaisen keksiä ihan vaan miettimällä? Vaikea sanoa, mutta voisi myös kysyä, kuinka vanha Leijonan tähdistö on. Tosin se muuttuu ajan myötä, joten milloin se vielä on Leijona? Aivan - nythän on niin...

Jäsen 2

18.3.2013

Seulasten kuukausikokouksessa nähtiin kokoelma hienoja valokuvia eilisillan revontulista. Esiin nousi jälleen kysymys niiden värien synnystä. Kuultiin jopa selityskin - joka jossain vaiheessa ajautui sangen hämmästyttävään semi-Bohrilaiseen tulkintaan pöydillä hyppivine hahmoineen. Lopulta päästiin semanttiseen informaatioon. Selvisi kuitenkin, että vihreä ja punainen tulevat hapesta, sininen typestä. Syvä purppura jäi selittämättömäksi. Revontulet näyttävät enempi verhomaisilta; mutta mitähän tarkoittaisi, jos muodostuisi syvän purppuran värinen matto? Semanttinen informaatio varmaankin pyörisi aika-akselilla retrogradisesti...

Pyörimisliikkeeseen liittyen päästiin myös magnetismiin ja kuultiin nerokkaan yllättävä kompassiselitys. Tämä on otettava esille konttuurilla!

Niin ja oli vielä upea videokin samaisista revontulista. Niin olikin.

Jäsen 2

19.3.2013

Hämmästyttävästi sattui, että kompassiselitys todellakin otettiin esiin tänään konttuurilla, yhdistettynä magneettisten napojen epäsymmetriaan. Meni kuitenkin niin monimutkaiseksi, ettei mitään lisäselvyyttä saatu. Sensijaan selvisi, että Andromedan galaksissa ajetaan Formulakisoja, mutta hieman eri säännöillä. Ihmeellistä tämäkin. Säännöthän kyllä muuttuvat aika usein; sattuukohan milloinkaan, että ne olisivat kummassakin paikassa samat samaan aikaan? Mitä "samaan aikaan" tarkoittaa? Voiko kahden tapauksen samanaikaisuuden havaita?

Näitä pitää jatkossa pohtia. Tänään kuitenkin ilmeni , että ainakin Jäsen 3 oli nähnyt toissailtana niitä revontulia.

Jäsen 2

20.3.2013

Kompassikeskustelu jatkui; magneettinen pohjoisnapa todellakin on lähellä etelänapaa. Muuta edistystä sitten ei tapahtunutkaan. Pohdittiin myös pölyn vaikutusta Marsissa ja Kuussa. Riippuu tietysti määrästä; kummassakin sitä lienee ainakin ajoittain runsaasti.

Lisäksi oli löytynyt vettä alle 2 miljardin vuoden ikäisestä universumista. Ei vielä osattu täsmälleen laskea, mistä se on peräisin. Tähdistä varmaan, mutta miten? Kaipa tarvitaan myös supernovia - sellaisia, kuin vaikkapa vuoden 1006 räjähdys. Miltähän se on näyttänyt?

Jäsen 2

21.3.2013

Kompassiongelma mutkistuu. Kuu loittonee Maasta - muuttuuko etääntymisnopeus, kun Maan magneettikenttä hetkellisesti katoaa napojen vaihtaessa paikkaa? Ja mihin suuntaan; hidastuuko vaiko kiihtyy? Tämä tultaneen ratkaisemaan seuraavassa Klubikokouksessa. Vai onko jotain syytä epäillä onnistumistamme?

Mikähän on magneettikentän suunta, jos ei ole olemassa kompassia? Mikä on... jaa, joidenkin laskelmien mukaan vuoden 1006 supernova syntyi kahden valkoisen kääpiön törmäyksestä. Tarkoittaakohan tuo, ettei sellainen voi olla selitys vedelle alle kahden miljardin vuoden ikäisessä universumissa? Varsinkin ottaen huomioon, ettei tähtiä ihan heti syntynyt. Valkoiseksi kääpiöksi muuttuminen kuitenkin vie kauan aikaa. No, tätäkin tultaneen pohtimaan. Vai tultaneenko?

Kukapa tietää. Mutta sikäli kuin oikein ymmärsin (mikä ainakin joidenkin jäsenten mielestä lienee sangen epätodennäköistä), myös Jäsen 5 oli nähnyt niitä revontulia. Aika jännä juttu. Siis siinä mielessä, että noinkin etelässä. Kuinkahan etelään ne periaatteessa voivat yltää? Ilmeisesti aika etelään, koska väitetään Thaleksen (vai onko se Thaleen?) nähneen niitä. Eikös hän myös sanonut kaiken syntyneen vedestä? Luulisi revontultenkin kuuluvan "kaikkeen" - mitenkähän se tulee vedestä? Onnistummeko seuraavassa kokouksessa selittämään tämän?

No eipä sitä vaan onnistuttu - koska ei vielä ehditty niin pitkälle. Muuten varmalla olisi onnistuttu. Keskityttiin nimittäin erityisesti uusien perunoiden mausteisiin sekä karviais- ja viinimarjalajikkeisiin. Onkohan muuten millään muulla planeetalla tilliä? Voiko toisella planeetalla olla esimerkiksi niitä keltaisia karviaisia, mutta ei punaisia? Jos noin käy, voivatko asukkaat huomata, että jotain puuttuu?

Mutta ei nyt mennä tähän, vaan palataan kokoukseen. Jonkin verran pohdittiin Kuun loittonemiskysymystä; näyttää siltä, että kallistumme enempikin jonkinlaisen vääntömomentin suuntaan, eikä niinkään nopeuden muutoksen. Tähän liittyi myös outo Kuun napa-alueiden irto-aineksen liike; teoreettiset perustelut kuitenkin taisivat ylittää ymmärryksen suhteellisen voimakkaasti. Mutta sehän on toki kuulijan vika - ai niin, kuulijathan olemme me. Hetkinen...

Jäsen 2

22.3.2013

Nyt näyttää siltä, että kyseessä on pikemminkin negatiivinen vääntömomentti. Melkein tuntuisi, että esim. sora todella liikkuisi sen vuoksi. Noin niinkuin periaatteessa; varmaankin voimat ovat käytännössä niin pieniä, että kitka estää liikkeen. Mutta nämä yleisen suhteellisuusteorian tensorilaskut ovat niin vaikeita, että näin päässälaskuna ei oikein...

Taikka toki tietenkin, mutta nyt täytyy lähteä muihin hommiin.

No niin, konttuurilla asiaa pohdittuamme päädyimme näkemykseen, että jos vain planeetalla on perunoita, on siellä myös tilliä. Näinhän se todella täytyy olla. Ihminen on järkiolento - kuten helposti nähdään - ja järki sanoo, että olisi mieletöntä olla perunoita ilman tilliä. Mutta aika jännä kyllä juttu sinänsä; mitähän tuosta voisi päätellä? Ehkä universumi on sen verran pieni, ettei perunoita ole kehittynyt kuin maapallolla. Tai jos on hyvin suuri, niin kaikkialla on pimeää energiaa vähintään sen verran, että kunkin havaitsin horisontin sisäpuolella on perunoita vain yhdellä planeetalla. Eiku kyllä kai silloin jollakin planeetalla olisi perunoita ilman tilliä, vaikka se mieletöntä onkin. Mitenkä tämä pitää muotoilla? Täytyy kehitellä kai tuota myöhemmin lisää.

Kuitenkin todettiin muualla olevan myös hedelmiä, joita ei täällä ole. Jopa sellaisia, joita emme osaa kuvitellakaan. Jännää tämäkin; mikähän on semmoinen, mitä emme osaa kuvitella?

Jäsen 2

24.3.2013

Ehkäpä meidän on kuitenkin ajateltava toisin päin. Olisi tietysti arvoituksellista, jos planeetalla olisi perunoita ilman tilliä. Mutta ilmiöt eivät ole arvoituksellisia sinänsä, vaan suhteessa käyttämäämme teoriaan. Niinpä mallimme voisikin olla, että perunan tarkoitus jollakin planeetalla olisi, että sen kukat miellyttävät katsojan silmää. Silloinhan tilli on epäoleellinen seikka. Jos vaikkapa asukkaat ovatkin estetiikasta innostuneita piipohjaisia robotteja.

Kylläpä se tuli keksittyä selitys tähänkin. No niinpä vaan tulikin.

Jäsen 2

25.3.2013

Ilmaantui uusi ongelma: mitä tapahtuu, jos pudotetaan ontto metallipallo mustaan aukkoon? Jännä juttu. Erittäin yllättävästi emme kuitenkaan onnistuneet ratkaisemaan tehtävää. Siinähän on tämä, että onton pallon sisällä painovoima on nolla. Vaikuttaakohan metallin sähkönjohtavuus asiaan? Kehitimme kyllä erityisratkaisun tilanteeseen tähdenmassaiselle aukolle, jos pallon johtavuus on huippuluokkaa.

Jäsen 2

26.3.2013

Eksopsykologian tutkimuskomiteamme kokoontui jälleen konttuurilla. Saimme selville, että Andromedan galaksissa ei ilmene lainkaan mustasukkaisuutta. Voikohan tuosta päätellä jotain?

Jäsen 2

27.3.2013

Entä jos mustaan aukkoon putoaisi suprajohtava rengas, jossa kiertää sähkövirta? Mitä tapahtuu silloin, kun renkaan toinen puoli on horisontin sisä-, toinen ulkopuolella? No, ehkäpä vastaus tähäkin on jo keksitty Andromedan galaksissa - koska heillä on enemmän aikaa tämmöisten pohtimiseen. Taikka toisaalta, miksi he tämmöisiä miettisivät? Jännä juttu tuo, käyttää aikaa suprajohtavien renkaiden arvoituksiin.

Jäsen 2

28.3.2013

Ja mitähän sitten, jos mustaan aukkoon putoaa magneetti? Katoaako magneettikenttä yht'äkkisesti jollakin hetkellä vaiko tasaisesti heikentyen? Onkohan tämä esimerkki tilanteesta, jonka ymmärtämiseen luonto ei ole antanut meille eväitä? Jos on antanut, niin miksi - olisiko tällaisen pohtimisesta ollut kivikaudella jotain hyötyä?

Miksipä ei; jos se vaikkapa olisi pitänyt poissa vaarallisista tilanteista. Mutta - no niin, nyt tuli toinen arvoitus. Jännä juttu.

Hetken aikaa tutkittiin konttuurilla magneettikysymystä; Jäsen 3 päätyi näkemykseen, ettei sen pohtimiseen kannata käyttää aikaa. Koska koetta ei koskaan tulla suorittamaan. Niin, ehkäpä tosiaan. Toisaalta aukkoa lähestyttäessä aika hidastuu ja pysähtyy lopulta kokonaan. Niin että olisi rajattomasti aikaa kaiken ajatteluun. Vai olisiko - horisontti, uhka vai mahdollisuus? Varmaankin ajatus hidastuu samaan tahtiin. Vai onko se mahdollista? Onko?

Oli tai ei, noudatimme neuvoa ja niinpä siirryimme pohtimaan keskiajan filosofian keskeisiä probleemoja. Mikähän on todennäköisyys, että ratkaisut löytyvät puolessa tunnissa?

Jäsen 2

29.3.2013

Mutta hetkinen; voisimmehan kai ajatella, että voimakkaasti magneettinen pulsari törmää supermassiiviseen mustaan aukkoon. Luulisi tuon olevan mahdollista. Tosin tämä ei ole kokeen suorittamista, vaan tässä koe suorittautuu. Vai meneekö liian hämäräksi käänteislogiikaksi?

Vaikea sanoa. Mutta keskiajan ongelmat eivät ole vielä ratkenneet. Kertooko tämä jotain ratkaisujen löytymisen todennäköisyydestä? Vielä vaikeampi sanoa. Mutta ainakin Kuu loistaa kauniisti taivaalla.

Palaamme asiaan hieman toisesta näkökulmasta. Mitä tapahtuu, jos nopeasti pyörivä massiivinen tähti räjähtää gammabursterina (GRB) hyvin lähellä supermassiivisen mustan aukon horisonttia? Räjähdyksen valokeilan leveyden luulisi olevan kääntäen verrannollinen tähden pyörimisnopeuteen - ja kaukaa katson pyöriminen varmaankin näyttää hidastuvan tähden lähestyessä aukkoa. Leveneekö siis valokeila ja näyttääkö siten räjähdys himmeämmältä?

Lisäksi tähän toki tulee punasiirtymä, joten kyse voikin olla esim. ultraviolettibursterista (UVB) tai mikseipä mikroaaltobursteristakin (MWB). Lähestymme jälleen uhkaavasti VIP-paradoksia - mikä ainakin eräiden henkilöiden mukaan näyttää ulkoa katsoen aivotoiminnan asymptoottiselta hidastumiselta. Mutta sehän johtuu vain käytetystä koordinaatistosta; vai johtuuko?

Jäsen 2

31.3.2013

Mitenkähän se on tämä puuttuvan massan arvoitus: jos pimeä aine löytyy hiukkaskiihdyttimessä, niin silloinhan puuttuva massa puuttuu. Hetkinen...

Jäsen 2

KLUBILTA HELMIKUU 2013

1.2.2013

Joku esittää, ettei uusia suuria tiedesankareita enää tulevaisuudessa ilmene, koska kaikki oleellinen on jo keksitty. No, Jäsen 1 sanoi tuota samaa jo vuosia sitten. Tosiaalta hän on itsekin sen jälkeen tehnyt useita sangen hämmästyttäviä keksintöjä; mainittakoon erityisesti Postitusteoria ja osallisuus VIP-paradoksissa. Jäsen 3:sta nyt puhumattakaan.

Tästä täytyy keskustella konttuurilla tarkemmin. Miten voi tietää, mitä tulevaisuudessa ei keksitä?

Tänään ei kuitenkaan vielä ehditty tähän. Mutta kuuleman mukaan myös uusin jäsenemme oli käynyt paikalla. Hänen numerostaan ei tosin ole vielä aivan täyttä selvyyttä, vaikka meillä onkin vallan erinomainen justiinsa tämä tämä laskupää.

Jäsen 2

6.2.2013

Konttuurilla keskustelua tähtien kirkkauksista ja ihmisen evoluutiosta sekä mustien aukkojen teoreettista kehittelyä. Viimemainitussa edettiin taas sfääreihin, joiden ymmärtämisessä saattaapi jälleen erinäisiä vuosia vierähtää.

Lisäksi yritettiin kehittää galaksien törmäysmalleja, erityisesti törmäysten vaikutusta supermassiivisiin mustiin aukkoihin. Jonkin verran jäi vielä epäselvyyttä.

Jäsen 2

7.2.2013

Eksoelämän tutkimuskomitean istunto konttuurilla. Kehitettiin hypoteettinen planeetta, jolla huippuunsa kehtittynyt elämänmuoto. Mutta mitä "kehitys" tarkoittaa? Tässäkin esimerkissä sama muoto olisi varmaankin Jäsen 1:n kriteereillä huippuunsa taantunut. Ei päästy ratkaisuun. Kyseisen planeetan kaasukehä ei kuitenkaan voine olla vetyä eikä heliumia. Ainakaan, jos mainittu kehityksen huippu aiotaan saavuttaa. Joskin täytyy vielä miettiä, josko hiilinanoputkilla voitaisiin vetyongelma ratkaista.

Jäsen 2

12.2.2013

Vastauksena Jäsen XI:n kommenttiin. Ettäkö onko muualla elämää? Toisinaan tämän kysymyksen ratkaisemista pidetään tähtitieteen tärkeinpänä tehtävänä. Toisinaan sitten taas ei, koska "astronomian ainoa tehtävä on taivaalla näkyvien valopisteiden koordinaattien määrittely."

Ensin pitäisi kai kuitenkin selvittää, mitä tarkoitamme elämällä. Mutta meitä kiinnostaa ehkä enemmänkin, onko älyllistä elämää. Koska avaruus on ääretön, siellä on ääretön määrä meidänkin identtisiä kopioitamme. Jos siis muualla ei ole älykkäitä olentoja, emme mekään sellaisia ole. Tähän voidaan tietysti vastata: "Olipa järjetön argumentti." Aivan.

Palannemme asiaan piakkoin konttuurilla.

No niin, pohdittiin kysymystä "milloin viestimme saavuttaa avaruuden sivilisaation." Jäsen 3:n mukaan asia selviää sitten, kun sieltä vastataan. Ongelmanahan tietysti on, ymmärtävätkö he viestimme vastaamisen arvoiseksi. Tätäkin on vaikea tietää; mutta Jäsen 3:n mukaan he pystyvät ainakin päättelemään viesteistämme, että maapallolla on paljon kärpäsiä. Niin - tuota täytyy nyt jonkin aikaa miettiä.

Jäsen 2

13.2.2013

Mutta hetkinen: kai niitä kärpäsiä täytyy sitten olla siellä toisella planeetallakin - miten he muuten voisivat päätellä, että meillä on? Onko kärpänen siis jonkinlainen evolutiivinen attraktori, johon kehitys suurella todennäköisyydellä johtaa? Tai siis, niin: jos olosuhteet ovat sellaiset, että kehittyy älyllisiä olentoja, syntyykö samalla kärpäsiäkin?

Jos näin on, toisen planeetan asukkaat pystyisivät siis sen perusteella päättelemään niiden olemassaolon täällä. Ainakin, jos tulkitsevat viestimme kertovan älystä. Tosin Jäsen 3:n perustelu heidän päättelylleen ei kyllä ollut tuo. Enkä nyt ainakaan heti keksi, miksi älyn ja kärpästen olemassaolo korreloisi tällä tavalla. Mutta voiko tuolla tavalla teoriaa kumota? Hetkinen...

Konttuurilla keskustelua ensi syksyksi luvatusta komeetasta ja pyrstötähtien kulttuurisista merkityksistä. Ennakoivatko ne jotakin? Ainakin näyttävät korreloivan hyvinkin outojen asioiden kanssa - tästähän oli joku vuosi sitten Seulasten kokouksessakin sangen hauska esitys. Pitäisi vielä kehittää teoria, josta voisi laskea, mitä komeetan ilmestymisen arvellaan tulevaisuudessa merkitsevän. Mutta mitä sellainen teoria aiheuttaisi?

Jäsen 2

14.2.2013

26 000 valovuoden päästä näyttää löytyneen vain 1000 vuotta aiemmin syntynyt musta aukko. Voitaneen sanoa sen syntyneen 27 000 vuotta sitten. Onko se siis 27 000 vuoden ikäinen? Tästä täytynee keskustella konttuurilla. Myös syksyn komeettaan tulee perehtyä tarkemmin.

Aukon ikäkysymykseen ei vielä löydetty ratkaisua konttuurilla. Niinpä palattiin kärpäsongelmaan. Komitean kannaksi muodostui, että siellä on ihan samanlaisia ihmisiä, kuin täälläkin. Heillä on jopa kellot, joskaan niistä ei katsota aikaa. Mitä niistä sitten katsotaan? No, ei mekään kaikkea tiedetä. Huomasimme kuitenkin, että siellä ilmalaivat lentävät takaperin. Niin, nehän voivat liikkua kumpaankin suuntaan; mutta mistä tietää, kumpi on kumpi? Voipi olla yhtä vaikea, kuin mustan aukon iän määritys. Kovin mietteliääksi vetää.

Jäsen 2

15.2.2013

Jotain outoa näyttäisi olevan tuossa mustassa aukossa. Tai ainakin siinä supernovajäänteessä; olisiko tähti pyörinyt hyvin nopeasti? Jos, niin päteekö sama syntyneeseen aukkoon? Pystyykö aukon pyörimisen jotenkin havaitsemaan kaukaa - esimerkiksi sen taivuttamasta valosta? Onko vastaukset näihin kysymyksiin jo kauan sitten keksitty planeetalla, jossa ilmalaivat lentävät takaperin?

Oikeastaan noiden tietojen perusteella voisi kyllä muodostaa jonkinlaisen hypoteesin. Siellä ei katsota kellosta aikaa - koska ne ovat aurinkokelloja. Millaisissa olosuhteissa aurinkokello ei toimi? Kun aurinko (keskustähti) pysyy taivaalla koko ajan paikallaan. Mitä se kertoo? Että planeetan pyöriminen akselinsa ympäri on lukittunut; kuten Kuu meillä. Tämä viittaa siihen, että planeetta on lähellä tähteään - ja kuitenkin siellä on elämää, joten elämänvyöhyke on tähden lähellä. Tästä voi päätellä tähden olevan sangen viileä ja siis kevyt. Luultavasti M-spektriluokkaa.

Sellaisilla tähdillä kuitenkin on voimakkaita, elämälle vaarallisia flareja. Mutta ehkäpä niiden määrä ja teho laskee tähden pyörimisen hidastuessa. Näinollen tähti lienee aika iäkäs, eli syntynyt kauan sitten. Saattaa siis olla, että sen - ja siten planeettojen - metallipitoisuus on matala. Mitä vaikutusta tällä olisi elämän kannalta?

Toisaalta kun valonlähde on paikallaan taivaalla, lämpötilaerot planeetan pysyvän päiväpuolen ja yöpuolen välillä ovat suuret. Tämän luulisi aikaansaavan voimakkaan, jatkuvan myrskyn. Ehkäpä ilmalaivat kulkevat takaperin, koska tuulen nopeus ylittää aluksen nopeuden.

Onko yöpuoli lumen ja jään peitossa? Kumpaan suuntaan tuuli ilmalaivaa kuljettaa? Miksi on rakennettu aurinkokelloja, jos ne eivät toimi? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin vastaukset löytyvät seuraavassa kokouksessa. Vai löytyvätkö?

Jäsen 2

17.2.2013

No niin - juuri saamamme tiedon mukaan Linnunradassa punaisia kääpiötähtiä elämälle suotuisalla vyöhykkeellä kiertävien Maankaltaisten planeettojen keskimääräinen etäisyys toisistaan on noin 13 valovuotta. Tämähän sopii yhteen edellä esitettyyn aurinkokelloplaneettaan - radioviestimme ovat hyvin ennättäneet sinne. Meillä osataan erinomaisesti justiinsa tämä astronomiapuoli.

Huomioiden mainitun etäisyyden, olisiko hämmästyttävää, että 100 valovuoden säteellä meistä olisi toinen planeetta, jolla on syntynyt elämää ja kehittynyt tasolle, jolla pystyy vastaanottamaan radioviestejämme? Vieläpä jotakuinkin samaan aikaan meidän kanssamme. Jos on, niin kuinka hämmästyttävää? Onko kukaan koskaan rakentanut hämmästysastemittaria? Mitä on SETI suomeksi?

Ai niin, mutta tässä tapauksessahan jo tiedämme valmiiksi, että planeetan pyöriminen on lukittunut. Nyt pitäisi osata tarkemmin laskea, minkä spektriluokan tähdillä elämämälle suotuisa vyöhyke on niin lähellä, että lukittuminen tapahtuu Linnunradan tähänastisen olemassaolon aikana - sanokaamme 10 miljardissa vuodessa. Tämä helpottaisi etsintää. Voinemme myös olettaa planeetan radan olevan aika pyöreä, jota lämpötilat eivät liikaa heittelehdi vuoden mittaan.

Mitkä seikat vaikuttavat lukittumisaikaan? Luulisi ainakin, että planeetan massa ja alkuperäinen pyörimisnopeus. Entä metalliytimen koko tai radan eksentrisyys? Olisiko yllättävää, jos keksisimme vastauksen lähimmän vuorokauden aikana?

Jäsen 2

18.2.2013

No ei, vaan yllättävää oli, ettemme vastausta keksineet. Tosin tämä (tietenkin) johtui vain siitä, ettemme ehtineet kysymykseen paneutua. Aurinkokelloasia kyllä hieman edistyi - mutta toisaalta mutkistuikin, koska selvisi, ettei planeetalla käytetä rahaa. Ei se välttämättä romuta teoriaa, mutta täytyy nyt tutkia tarkemmin. Voisi ainakin kuvitella tämän seikan vaikeuttavan heidän mahdollisuuksiaan ymmärtää maapallolta sinne kantautuvia viestejä. Mikseipä myös toisin päin. Näitäkin tulee pohtia SETI-projektin yhteydessä. Taikka jos planeetta olisi vaikkapa 47 Ursae Majoris c, niin mikä olisi vastaava projekti heillä?

Pohdittiin myös meteoriittien lähtöpisteiden tunnistamista alkuaineiden isotooppijakautumien perusteella. Mitään täsmällisiä lukuja emme kuitenkaan saaneet aikaiseksi. Nopeampi varmaankin olisi katsoa kirjasta; mutta sehän olisi - Jäsen 1:n alkuperäisen ajatuksen mukaisesti - liian helppoa. Kyllä meillä kaikki täytyy kehittää teoreettisista lähtökohdista johtaen. Mieluiten kvanttiteoriasta.

Jäsen 2

19.2.2013

Huolellisten tutkimusten tuloksena pystyimme päättelemään, että Aurinkokelloplaneetalla on kuusijalkaisia koiria ja jäätelö on heillä kaakaopohjaista - koska siellä ei ole maitoa. Ei tosin ole kaakaopuitakaan, mutta jokin toinen kasvi tuottaa lähes samaa ainetta. Joskin hieman kirpeämmän makuista kuulemma on; siis meidän makuaistillemme olisi, ei heille.

Sangen hämmästyttävää sinänsä. Mutta vielä oudompaahan olisi, jos toisella planeetalla olisi samat eliöt kuin meillä. Yritettiin myös kehitellä teoriaa planeettojen kivilajien eroista, joskaan ei vielä mitään kovin selkeää saatu aikaiseksi.

Seuraavaksi meidän täytynee kehittää jonkinlainen malli, jolla lasketaan planeettajärjestelmän syntyvaiheen protoplanetaarisen kiekon kemiallisen koostumuksen vaikutus planeetan kivilajeihin ja geologiaan. Siitä sitten hahmottaa, miten ne vaikuttavat elämän syntyyn ja kehitykseen. Tässä saattaa hieman aikaa vierähtää.

Jäsen 2

20.2.2013

Konttuurilla perehdyttiin inflaatioteoriaan. Täyttä selvyyttä ei tullut, joten päätettiin jatkaa myöhemmin. Pohdittiin myös ongelmaa: mikä on ruskean kääpiön ja planeetan ero? Tämäkin jäi hiukan epäselväksi.

Jäsenet XI ja 3 jatkoivat Aurinkokelloplaneetan tutkimusta. Löytyi mm. olento, jolla on silmät korvien ja korvat silmien paikalla. Tämä oli varmaankin jokin vertauskuva, mutta en nyt ainakaan vielä ymmärrä, mitä se tarkoittaa.

Jäsen 2

21.2.2013

Jospa "silmät korvien paikalla" on sopeutuma; millaisissa oloissa se mahtaa elää? Ehkäpä lentää metsässä kyljellään - näkee ylös-alas, eivätkä siivet törmää puiden runkoihin. Tosin voiko noin lentää?

Entä "korvat silmien paikalla"? Kenties se suunnistaa pimeässä äänellä; puista heijastuvan kaiun avulla välttäen törmäykset. Jos siellä liikutaan hyvin suurella nopeudella, niin korvat edessä tuovat merkittävän aikaedun.  No, tässähän nyt on eri vaihtoehtoja.

Mitenkähän muuten kävisi, jos niillä olisi synestesia? Paljon riittää pohdittavaa eksobiologiassa.

No niin, juuri saamamme tiedon mukaan on löydetty Kuun kokoinen eksoplaneetta. Vieläpä tarkkailemalla teleskoopilla planeetan keskustähdessään aikaansaamia ääniaaltoja. Mikä tässä nyt on korva, mikä silmä? Kuinka pieni planeetta voi olla? Mikä on tekokuun ja tekoplaneetan ero? Näitä varmaankin tullaan pohtimaan konttuurilla tarkemmin. Mitä eroa on planeetalla ja planetesimaalilla? Onko se plane-tesimaali vai planet-esi-maali? Onko olemassa lunatesimaaleja?

Näihin ei kuitenkaan vielä ehditty perehtyä. Paneuduttiin lähinnä elämän mahdollisuuksiin maapallosta voimakkaasti poikkeavissa olosuhteissa; esimerkiksi Titanissa.

Jäsen 2

22.2.2013

Konttuurilla keskustelua merivirtojen ja mannerten sijaintien vaikutuksista paikalliseen ilmastoon. Ilmeisesti tietyllä leveysasteella lämpötilat voivat vaihdella huomattavastikin näistä (ja muista) syistä. Onkohan tätä ilmiötä missä määrin tutkittu eksoplaneettojen kohdalla? Esimerkiksi vaikutuksia elämän mahdollisuuksiin. Kenties ratkaisemme kysymyksen ensi kerralla.

Jäsen 2

25.2.2013

Täysikuu loisti taivaalla ja mäntyjen yllä Jupiter. Onkohan Jupiterin kuussa elämää? Siellä varmaan täysijupiter loisteellaan peittää monta tähteä kirkasta.

Jäsen 2

27.2.2013

Jatkettiin projektia metallien louhimiseksi asteroideilta. Emme vielä onnistuneet keksimään, miten ne saadaan sieltä takaisin Maahan. Jäi myös epäselväksi, ovatko metallit jakautuneet jotenkin tasaisesti kiviainekseen, vai ovatko ne suurina möykkyinä. Tämä kai pitäisi selvittää, jotta tiedetään, millaista kalustoa tarvitaan ja mitkä ovat kustannukset.

Lisäksi perehdyttiin elämän itsenäisen synnyn mahdollisuuksiin Jupiter-järjestelmässä.

Jäsen 2

28.2.2013

Jupiter-keskustelu jatkui konttuurilla, erityisesti Europan osalta. Pyrittiin myös hahmottamaan, olisiko elämää muualla todennäköisemmin jossain kuussa vai planeetalla. Kuita varmaankin on enemmän, mutta ehkäpä aika harvalla niistä on kaasukehä. Toisaalta voidaan ajatella, että ehkä kaasukehää ei tarvita, jos elämää on jään alla vedessä. Miten lienee? Ei päästy täyteen selvyyteen. Kuussahan on toki näitä näitä kraattereita, joissa on jäätä. Onkohan siellä metalleja louhittavaksi?

Jäsen 2

KLUBILTA TAMMIKUU 2013

4.1.2013

Näyttää löydetyn suuri joukko kääpiögalakseja kiertämästä samaa rataa Andromedan galaksin ympäri. Tämä on teoreettisesti vaikea ongelma - meilläkin meni konttuurilla useita sekunteja keksiä selitys.

Jäsen 2

9.1.2013

Rapusumusta näyttää löytyneen kymmenien tuhansien maapallojen verran pölyä - keskusteltiin tämän merkityksestä. Niin keskusteltiinkin.

Lisäksi oli uusien mittausten mukaan päädytty tulokseen, että Linnunradassa on ainakin 700 miljoonaa maankaltaista planeettaa. Pohdittiin, millaista elämää siellä voisi olla. Jäsen 3:n mukaan eräälläkin planeetalla ostokset maksetaan soralla. Sitä on siellä kovin vähän, koska suurin osa siirtyi tänne. Tämähän on tietenkin selvää.

Jäsen 2

10.1.2013

Pohdittiin tulevaisuuden teknologista kehitystä, erityisesti robotiikkaa ja avaruusmatkailua. Pientä epäselvyyttä jäi.

Jäsen 2

11.1.2013

Oli löytynyt yli puolen miljoonan valovuoden läpimittainen spiraaligalaksi. Minkähänlaista elämää siellä on? Laskelmiemme mukaan planeetoilla pitäisi olla enemmän metalleja kuin Linnunradassa. Ja uimarannat ovat hienoja; Jäsen 3:n mukaan erityisesti rannan hiekka.

Jäsen 2

15.1.2013

Klubin Futuristisen Teknologian Komitean viikkokokous. Lieviä erimielisyyksiä lähinnä robotiikan kehitysnäkymistä.

Jäsen 2

16.1.2013

Pohdintaa ensi syksyksi luvatun kirkkaan komeetan käyttäytymisestä. Toisena kysymyksenä: mistä komeettojen vesi on peräisin?

Jäsen 2

22.1.2013

Mielenkiintoinen esitelmä jälleen Seulasten kokouksessa eilen; nyt aiheena Merkurius. Pohdittiin mm. magneettikentän mahdollista selitystä. Lisäksi komeetan vetypilven arvoitus - siihen löytyi ratkaisu, mutta sen todenperäisyys jäi avoimeksi. Myöskään esiin nostettua komeetan veden alkuperää ei keksitty.

Vesiongelmaa jatkettiin tänään konttuurilla; edistystä ei juurikaan tapahtunut. Ai niin, Seulasten eilisessä kokouksessa ilmeni myös erimielisyyttä siitä, onko asteroidivyöhykkeellä joskus ollut planeetta vai ei. Kummankin kannan perustelut olivat vakuuttavia. Kuinka käy?

Jäsen 2

23.1.2013

Seulasten kokouksessa ihmetystä herätti myös erikoinen tähti, joka oli sijoitettu HR-kaaviossa pääsarjaan. Mutta jäi meiltä huomaamatta, että tarkoittaako tuo välttämättä, että tähti todella on fyysisesti pääsarjassa. Tätä täytyy pohtia konttuurilla.

Jäsen 2

31.1.2013

Konttuurilla keskustelua Seulasten edellisessä kokouksessa pohditusta asteroidin sulamisesta. Silloinhan sulamisen todisteina eräät nostivat esiin rautameteoriitit. Nyt pohdittiin raudan syntyä supernovassa. Erityisesti keskityttiin supernovaan 1987A Suuressa Magellanin pilvessä. Siinähän oli jotain outoa; tai ainakin sen aikaisen käsityksen mukaan. Taikka mikä nyt on outoa. Eikös siitäkin muuten ollut joku Jäsen 3:n teoreema? Nyt en kyllä muista tarkkaa muotoilua.

Jäsen 2

KLUBILTA JOULUKUU 2012

2.12.2012

Juuri saamamme tiedon mukaan ajattelugeeni syntyi 500 miljoonaa vuotta sitten. Sitä ei siis kai ole voinut etukäteen suunnitella. No, tätä täytyy seuraavassa Klubin kokouksessa pohtia. Mikähän mahtoi olla ensimmäinen ajatus? Hei, keksin juuri ajattelun! Tä?

Jäsen 2

3.12.2012

Asiaa konttuurilla pohdittuamme onnistuimme johtamaan ensimmäisen ajatuksen. Siihen aikaan kaikki elivät vedessä; joku kuitenkin rohkaistui kurkistamaan yläpuolelle. Jolloin horisontissa...

Tosin varmuutta tuskin koskaan saadaan, koska silloin ei vielä oltu keksitty kirjoitustaitoa. Taikka jos olikin, ei ollut kirjoitusvälinettä. No, tämä viisaus pitää nyt sitten jotenkin soveltaa SETI-projektiin. Asiaan palattaneen seuraavassa kokouksessa.

Jäsen 2

4.12.2012

Jatkettiin keskustelua muiden planeettojen mahdollisista elämänmuodoista. Jäsen 3 onnistui kehittelemään aika hurjia otuksia sekä fantastisia imitaationumeroita. Onkohan muilla planeetoilla imitaattoreita? Myös Jäsen 12 saapui paikalle, jolloin edettiin mm. eri alkuaineiden syntymekanismeihin.

Jäsen 2

5.12.2012

Pienen pohdinnan jälkeen päädyttiin siihen, että kyllä muuallakin harrastetaan imitointia. Erityisesti Andromedan galaksissa on kovassa kurssissa "Joo, sillälailla." Ja, mikä hämmästyttävämpää, siellä toimii pohjoismaiden talousalue. Lisäksi siniset housut olivat kuluneet.

Tarkemmin ajatellen: äärettömässä universumissa lienee ääretön määrä "Andromedan galaksiksi" kutsuttuja galakseja. Ja niissä ääretön määrä planeettoja, joilla on pohjoismaat. Onko talousalue siis hämmästyttävämpi kuin imitointi? Nyt tuli äärettömän vaikea kysymys.

Ai niin, yritimme myös hahmottaa, kuinka usein Linnunradassa räjähtää supernova. Jotain empiiristä tulosta saimme, mutta emme osanneet johtaa mistään fysikaalisista periaatteista. Ratkaisin kuitenkin äsken tehtävän. Koska äärettömässä avaruudessa on myös ääretön määrä galakseja, joita kutakin jokaisessa ainakin yhdellä kyseisen galaksin planeetalla nimitetään Linnunradaksi, supernovia räjähtää jokaisen sekunnin aikana Linnunradassa ääretön määrä. Sillä niidenhän (galaksien siis) ei mitenkään tarvitse olla meidän galaksimme identtisiä kopioita.

Tarkoittaako tämä myös, että räjähdysten aikaväli on äärettömän (tai sanotaanko mielivaltaisen) lyhyt? Ehkä ei. Tosin mitä se aikaväli tarkoittaa? Erityisesti, koska suurin osa näistä galakseista on toistensa kosmisten horisonttien ulkopuolella. Vai onko? Öööö.. Nyt täytyisi piirtää kaavioita; missäs se on tämä...

Jäsen 2

10.12.2012

Jälleen hieno planeettaesitys Seulasten kokouksessa - nyt Jupiterista. Esille nousseisiin seikkoihin - samoin kuin siinä ohessa mainittuihin mustan aukon piirteisiin - täytyy piakkoin paneutua Klubilla enemmän. Veikkaanpa lisäksi, että myös "vuoden lyhin päivä" osuudesta voi syntyä mielenkiintoisia jatkokehittelyjä.

Jäsen 2

11.12.2012

Ei vielä ehditty konttuurilla paneutua kuin tuohon vuoden lyhinpään päivään. Kallistuttiin samalle kannalle, kuin ilmeisestikin enemmistö eilen. Jäi tosin huomaamatta, että "vuoden lyhin päivä on talvipäivän seisauksen aikaan" kyllä on tosi, mutta se ei tarkoita, etteikö "vuoden lyhin päivä on joku muu, kuin talvipäivän seisauksen aika" olisi myös tosi. Koska tuskinpa se Australiassa on lyhin.

Myöskään ei kyllä otettu laskelmissa huomioon, että seuraavana päivänä Maa on hieman lähempänä Aurinkoa - vaikuttaako kellojen gravitaatiohidastuma tähän? Ehkä ei, mutta sitten pitäisi tietysti perustella jotenkin, miksi ei. No, näihin voidaan palata myöhemmin.

Jäsen 2

27.12.2012

Universumi vanhentui joulun aikaan yllättäen 50 miljoonaa vuotta. Yritettiin konttuurilla selvittää iänmääritysmenetelmiä ja niiden luotettavuuksia. Ei päästy selvyyteen - siinäpä tehtävää ensi vuodeksi.

Jäsen 2

28.12.2012

Universumin vanhentumiskeskustelu jatkui, ei tulosta. Jäsen XI kuitenkin todisti maailmankaikkeuden ja avaruuden lopun olevan saman. Siinäpä myös ensi vuodelle pohdittavaa - merkitseekö tämä, että ne ovat sama asia? Ehkä ei, koska voihan olla, että niillä on eri alku. Entä mitä "avaruus" tarkoittaa?

Jäsen 2

KLUBILTA MARRASKUU 2012

2.11.2012

Keskusteltiin kiikareista ja Orionista mahdollisesti löytyneestä mustasta aukosta. Saatiin myös useita hämmästyttäviä demonstraatioita KSO:n toimivuudesta. Todistuksia ei kuitenkaan voi tähän laittaa, niihin sisältyvän vaikeaselkoisen matriisialgebran vuoksi. Myös 2-braaneja käsiteltiin, mutta...

Jäsen 2

3.11.2012

Kehitettiin Jäsen 5:n kanssa hämmästyttävä TVT-tuplaparadoksi. Siinä pystyy akustisten vibraatioiden avulla päättelemään objektin sijainnin pallokoordinaatistossa, vaikkei mittaisikaan vibraatioden heijastusta objektista. Tupla sen vuoksi, että paradoksin sisällön pystyy päättelemään annetusta kuvauksesta, vaikkei sitä siinä sanotakaan. Siinäpä Jäsen IX:lle hieman harjoitustehtävää.

Jäsen 2

7.11.2012

Jäsen 3:lta hienoja astrofysikaalisia ajatuskokeita. En nyt vielä osaa hahmottaa niiden seurauksia; liittyvät kuitenkin kvanttipainovoimaan. Lisäksi tutkittiin modernia rakennusarkkitehtuuria ja selvitettiin laivanrakennusoppia alusta pitäen.

Jäsen 2

9.11.2012

Keskustelua uudesta potentiaalisesta maankaltaisesta planeettalöydöstä Kuvanveistäjän tähdistössä. Alustavien tietojen mukaan se olisi elämälle suotuisalla vyöhykkeellä. Päädyttiin kuitenkin siihen, että hieman kylmää siellä on, jolloin asukit ovat käyttäneet runsaasti hiiltä lämmitykseen. Seurauksena hiilipölyä joka paikassa; kauan sitten oli Halleyn komeetta lentänyt ohi ja mustunut. Siirtynyt sittemmin meidän aurinkokuntaamme. Tulipahan selitys tällekin. Lisäksi huomasimme, että Australiassa aurinko laskee aamulla ja nousee illalla.

Oho, se olikin Maalarin tähdistössä.

Jäsen 2

14.11.2012

Keskustelua maailman suurimpien teleskooppien rakenteista ja mitä niillä nähdään. Teleskoopeilla, ei rakenteilla. Lisäksi pohdintaa: kumpi keksitiin ensin, pyörä vai apupyörä? Jäsen 3:n mukaan apupyörää ei voi keksiä ennen pyörää. Saattaa hyvin ollakin noin, vaikka toisaalta ainakin yhdessä tapauksessa - no niin. Varmaankaan sitten apupeiliäkään ei voinut olla ennen peilin keksimistä. Aika jännä juttu tuo. "Ei ollut jännä", sanoisi Jäsen 3 tähän luultavasti.

Jäsen 2

15.11.2012

Illan kokouksen aiheina olivat Otavan tähtien etäisyys ja Maalarin planeetan asukkaat. Erikoisnumerona Susi-Kalle Tatryn viidelläkympillä.

Jäsen 2

16.11.2012

Nyt ei ehditty ollenkaan tähtitaivaan ilmiöihin, kun keskityttiin erityisesti viulunsoiton teoriaan ja käytäntöön. Sekä oboen ja vetopasuunan. Pitäisiköhän kehittää universaali musiikinteoria - joka pätee kaikilla planeetoilla. Tähän palattaneen lähiaikoina.

Lisäksi tutkittiin organisoituna ryhmätyönä suoritettavaa divetymonoksidin kiinteän olomuodon kiteiden erottamista toisistaan indusoimatta faasimuutosta.

Jäsen 2

19.11.2012

Mielenkiintoinen ja etten sanoisi hieno planeettaesitys taas Seulasten kokouksessa, nyt Saturnus-järjestelmästä. Titanin elämän mahdollisuudesta olisi voinut enemmänkin keskustella. Lopuksi oltiin pihalla ja kehiteltin uutta painovoimateoriaa - näihin molempiin täytyykin Klubin paneutua tarkemmin. Saattaapi parikin päivää mennä.

Jäsen 2

20.11.2012

Pohdittiin eilistä planeettaesitystä. Jäsen 3:n mukaan Saturnuksella on kivisydän, joskaan varmuutta asiasta ei ole. Lisäksi auringolla ei ole kuita. Jäsen XI:n mielestä sillä on kuitenkin planeettoja ja planeetoilla kuita, joten miten sen nyt ottaa. Niin; aika vaikea probleema.

Myös Titanin elämään paneuduttiin. Jäsen 3:n mukaan sitä ei ole, ilmeisesti kylmyydestä johtuen. Joskin ymmärtääkseni hän totesi tämän riippuvan elämän määritelmästä. Lisäksi keskusteltiin robotiikasta. J3:n esityksessä robotin ja ihmisen ero on siinä, että edellisellä on tekoäly. Hetkinen...

Seuraavalla kerralla pitäneekin pohtia:

1. Miten erottaa tekoälyn ei-tekoälystä?

2. Olisiko vastaus edelliseen: "Siitä, miten systeemi vastaa edelliseen"?

Jäsen 2

21.11.2012

Asiaa pohdittiin. Jäsen 3:n mukaan tulee testata systeemin kykyä itsenäiseen lauseenmuodostukseen. Kehitettiin koejärjestely: kysytään robotilta nolla-ulotteisen objektin visuaalisesta havainnoinnista. En tosin ole varma testin luotettavuudesta - koskapa kokeilimme sen variaatiota ja tulos viittasi vahvasti tekoälyn suuntaan. Taikka jos testiobjekti todella olikin robotti, niin pitkälle on teknologia kehittynyt.

Kehitettiin myös eräänlainen sirontatesti, mutta se paljastaa ainoastaan, että robotin sisällä täytyy olla ihminen. Jos sirontaa ei tapahdu, ei voi sanoa puoleen taikka toiseen. No, tässä on vielä kehitettävää.

Lisäksi yritettiin hahmottaa, voiko moottorin metalliosien kulutuskestävyyttä laskea jostain kaavasta, tarvitsematta lainkaan turvautua mittauksiin. Kai siis pitäisi lähteä jostain aaltoyhtälöstä, kvanttiteoreettisesti. Kuulostaa ainakin käytännössä erittäin vaikealta, mutta onko mahdoton? Ei päästy varmuuteen. Toisaalta, jos luonto niin tekee, niin ehkä se on mahdollista. Vai noudattaako tämä Jäsen 1:n laskuaikateoreemaa: Laskentaan menee enemmän aikaa, kuin tuloksen valmistumiseen kokeilemalla? Voipi hyvinkin olla noin; mutta voiko tuon jotenkin todistaa matemaattisesti? No, ehkä kysytään tekoälyltä. Mutta ymmärrämmekö sitten tekoälyn todistuksen? Hetkinen...

Hei, nyt tulee uutta tietoa mielenkiintoisesta planeettalöydöstä. Selostus on hieman vaikeatajuinen; viittaisiko löytö siihen, että massiivinen planeetta on syntynyt suoraan kaasusta, ilman edeltävää kiviplaneetan muodostumista? Jos näin on, soveltuuko tuo myös Jupiteriin ja Saturnukseen? Tästä pitänee Klubilla keskustella tarkemmin.

Jäsen 2

22.11.2012

Mitenkähän käynee, jos kaasuplaneetalla on kivinen kuu ja parivaljakko kiertää tähteä hyvin lähellä - niin, että tähden kuumuus haihduttaa planeetan olemattomiin? Onko meillä sitten tähdellä kuu? Tätä hetken pohdittuamme ainakin Jäsen 3 päätyi tulkintaan, ettei noin voi tapahtua. En tosin ymmärtänyt perustelua. Mutta ehkä se menee näin: siinä vaiheessa, kun planeetan jäljellä oleva osa on paljon kuuta kevyempi, se onkin itse muuttunut kuuksi ja kuu planeetaksi. Näinollen alkuperäisen planeetan haihduttua tähteä kiertää kuitenkin planeetta. Ööö...

Keskusteltiin myös tuosta planeettalöydöstä. Mitään sen ihmeempää ei kuitenkaan saatu aikaan. Mikä on kyllä sinänsä sangen ihmeellistä. Hetkinen, ööö...

Oikeastaanhan tuossa näyttäisi olevan vielä eräs mielenkiintoinen piirre. Nimittäin kun planeetta on alkuperäistä kuuta kevyempi, muttei vielä kokonaan haihtunut, meillä on kaasukuu. Onkohan sellaista koskaan havaittu? Ehkä ei, mutta olemme siis keksineet uuden astronomisen objektiluokan.

Voisikohan olla myös kaasutekokuu? Vai onko se tekokaasukuu? Jos tähti sitten siinä vaiheessa sammuu ja kaasutekokuu jäähtyy, niin...

Jäsen 2

23.11.2012

Suunniteltiin matkaa Linnunradan keskustaan.

Jäsen 2

KLUBILTA LOKAKUU 2012

2.10.2012

Konttuurilla keskustelua valon kondensoimisesta. Jäsen 3 kehittää  onnistuneen vertauksen valokondensaatin ja järkemme välille; valitettavasti en aivan tajunnut sitä. Eiku hetkinen...

Jäsen 2

5.10.2012

Jatkettiin konttuurilla eilistä matriisilaskentaa, huomattavasti lieventyneenä kuitenkin. Kotimatkalla onnistuin yllättäen ratkaisemaan VIP-paradoksin. Tai johan jäsenet 1 ja IX ratkaisivat sen noin vuonna 2008: mutta heillä ei ollut ymmärtääkseni mitään perusteluja. Nyt siis keksin aukottoman perustelun. Joskin tässä saattaa kyllä vielä tulla jokin ongelma kvanttigravitaatiotasolla.

No, tuo on varmaankin niin lyhyt selostus, ettei siitä kukaan saa tolkkua. Toisaalta Jäsen IX varmaankin sanoisi, että VIP-paradoksin tolkullisuus on invariantti selostuksen pituuden suhteen. Olipa tuo nyt niin tai näin, täytyy yrittää soveltaa ratkaisua myös KIP-paradoksiin.

Jäsen 2

10.10.2012

11 miljardin valovuoden päästä näyttää löytyneen 10 miljardin auringon massainen musta aukko. Oletettavasti tarkoitetaan, että näemme sen sellaisena, kuin se oli 11 miljardia vuotta sitten. Tämä taas kuulostaa siltä, että aukko on jo kosmisen horisonttimme ulkopuolella.

Ilmeisesti me siis voisimme periaatteessa mitata aukon Hawkingsäteilyä tuolta ajalta, mutta emme sitä, mitä se nyt emittoi. Hetkinen - voiko olla olemassa havaitsijaa, joka pystyisi mittaamaan kyseisen aukon säteilyn sen koko elinajalta? Jos ei, mitä tämä merkitsee informaatioparadoksin kannalta? Entä Postitusteorian ja KIP-paradoksin? Nyt menee vaikeaksi...

Tuohan tarkoittaa myös, että aukko on kasvattanut massaansa keskimäärin 2.7 auringon verran vuodessa. Tosin voihan olla, että se oli jo syntyessään vaikkapa miljardien aurinkojen massainen. Vai voiko? Ja mikä mahtaa massa olla nyt? Näitä täytyykin konttuurilla pohtia.

Jäsen 2

12.10.2012

Jäsen XI selitti konttuurilla jotain timanttiplaneettaa ja poimuajoa ja poistui sitten jotakuinkin valon nopeudella paikalta. Jäsen 3 todisti, miksei elämä timanttiplaneetalla voi kehityyä kovin pitkälle: kaikki vahtivat äkäisesti timantteja ja ovat yhtenään toistensa kimpussa. Niin ovatkiin.

Jäsen 2

13.10.2012

Täytyneepä tässä ennen seuraavaa Seulasten kokousta kehitellä, voiko timanttiplaneetalla olla:

Magneettikenttää ja revontulia?

Mannerliikuntoja ja tulivuoria?

Mikähän siellä muuten edeltää kuparikautta? Ja voidaanko planeetalla keksiä suhteellisuusteoria?

Jäsen 2

14.10.2012

Ainakin Vestalla vaikuttaa juuri saamamme tiedon mukaan olleen joskus magneettikenttä. Vaikea sanoa, kertooko tämä mitään timanttiplaneetasta. Mutta Jäsen IX näyttää keksineen uuden fysiologisen aivotilan. Täytyy tutkia tämän geneettistä perustaa. Onko kyseessä sopeutuma vai seurausilmiö jostakin muusta sopeutumasta? Olenpa melko varma, että ainakin erään henkilön mukaan kyse on jälkimmäisestä - nimittäin järjestä. Voikohan kyseistä aivotilaa ilmetä timanttiplaneetalla? Tai muilla planeetoilla yleensäkään? Ainakin kai kyllä, jos universumi on ääretön. Olisiko silloin järjen suhteellinen osuus suurempi vai pienempi kuin maapallolla?

No, sellaiset planeetat kuitenkin lienevät niin kaukana, ettemme voi niille matkustaa. Sitten on olemassa kaksi koulukuntaa: toisen mukaan tämä on kovin ikävää, toisen mielestä "tämä on minun onnen päivä." Kumman kannattajia lie enemmän? Riippunee järjen määrästä - mutta mihin suuntaan? Ööö...

Jäsen 2

15.10.2012

Ratkaisua ei ole vielä löytynyt. Mutta tajusin juuri - vain parin vuoden pohdinnan jälkeen - Jäsen 3:n pyörreteorian (ANMAL). Tai oikeastaan sen verran, että se pitää paikkansa. Tästä näyttäisi avautuvan melkoisia kehitysnäkymiä moneenkin suuntaan. Palaamme asiaan, kunhan kokonaisuus hahmottuu selkeämmin.

Konttuurilla Jäsen 3 nosti esiin kysymyksen: paljonko taskulampun valo taipuu. Emme keksineet vastausta; vaikka tokihan maan painovoima sitä taivuttaa. Veikkaisin kaaren olevan samaa luokkaa, kuin valovuosi-säteisen ympyrän kehällä. Toki tuo voi olla ihan päin mäntyä. Pohdittiin myös ANMALia ja laskeskeltiin planeettojen ratanopeuksia.

Jäsen 2

16.10.2012

Konttuurilla paneuduttiin tänään pyörimisliikkeen teoriaan ja maanulkoiseen elämään. Erityisesti neljän tähden planeetalla. Mitä siellä aurinkokello näyttää, milloin herätään jne. Aika jännä juttu - jos se nyt sitten on neljän tähden planeetta.

Jäsen 2

17.10.2012

Tajusin tuossa juuri, että säieteoria osoittaa, että Jäsen 1:n väite, että KSO on väärä, on väärä. Joskaan en vielä osaa hahmottaa, onko näin, vaikka säieteoria osoittautuisi vääräksikin. Luultavasti tämä kuitenkin avaa uusia näkökulmia myös tekoälytutkimukseen.

Jäsen 2

19.10.2012

Konttuurilla pohdittiin supernovia ja asteroiditörmäyksen vaikutusta Maan ilmastoon. Voiko tulla jääkausi? Lisäksi muotoutui vaikea ongelma: montako erilaista puuttuvaa ainetta on olemassa?

Jäsen 2

22.10.2012

Mahtavan hienoja ja kauniita tähtitaivaan valokuvia Seulasten kokouksessa. Herättivät monia mielenkiintoisia kysymyksiä mm. laitteista, tähtien kehityksestä, mustista aukoista ja elämän mahdollisuuksista Linnunradan keskuspullistuman alueella. Näitä täytyy pohtia konttuurilla.

Jäsen 2

23.10.2012

Voisi aloittaa vaikkapa tuolla elämän esiintymisellä Linnunradan keskusosassa. Onkohan siellä tarpeeksi aineita kiviplaneettojen muodostumiseen? Entä elämälle tärkeitä hivenaineita? Raskasmetallit ovat toki vaarallisia, mutta pieninä annoksina välttämättömiä. Ainakin osa, kuten sanokaamme kupari. En tiedä, tarvitaanko lyijyä mihinkään - mutta ainakin se kai joidenkin väitteiden mukaan nostaa verenpainetta. Toisaalta kenties voi siitä rakentaa suojakuorta rikkihappoa vastaan, esim. jossain Venuksen kaltaisessa ympäristössä.  No, tässä riittää tutkittavaa. Tulee selvittää näiden (ja monien muiden) alkuaineiden syntymekanismit tähdissä ja supernovissa; miten ne kertyvät planeettaan ja niin edelleen.

Näin pitkälle ei vielä konttuurilla päästy. Myöskään elämän mahdollisuuksia keskuspullistumassa ei saatu ratkaistua, mutta alueen oranssiin viittavan värin kohdalla kallistuttiin lievästi sironnan kannalle. Siis, että tähtien ja meidän välissä oleva aines punertaa tähtien valoa. Musta-aukkopyöritys ja kaaviot etenivät taas uusille tasoille. Tästä on hyvä jatkaa.

Jäsen 2

24.10.2012

Joku onkin jo ryhtynyt selvittämään. Supernova 1987A Suuressa Magellanin pilvessä synnytti kuulemma sadan maapallon verran titaani 44:ää. Ei tuossa tosin taidettu sanoa miten sitä tuotettiin. Isotoopin puoliintumisaika näyttäisi olevan 63 vuotta, joten siitä on yhä jäljellä... no, suurin osa kuitenkin. Jäsen IX osannee laskea tarkemmin.

Konttuurilla keskityttiin nyt pohtimaan neljättä osiota, elämää muualla. Todettiin galaksissa M100 olevan supermarketteja. Vallitsee outo asymmetria: asukkaat eivät  tiedä mitään meistä. Ja mikä vielä oudompaa, he puhuvat silti suomea. Tosin sanoilla on siellä eri merkitys, kuin täällä. Esimerkiksi "kenkä" tarkoittaa puhelinta. Mitähän tämä lause tarkoittaa heidän kielellään?

Jäsen 2

25.10.2012

M100 lienee suunnilleen 55 mijoonan valovuoden päässä. Joten eipä se nyt oikeastaan niin outoa ole, etteivät meistä tiedä; nehän näkisivät tännepäin katsoessaan eoseenikautisen Maan. Mutta miten me sitten kuitenkin tiedämme siellä olevan supermarketteja? Oletettavasti tarkoitimme, että niitä oli jo noin kauan sitten; elämä on siis siellä kehittynyt pidemmälle.

Miten ne sitten puhuivat suomea jo ennenkuin suomen kieli oli keksitty? Niin no, ovat kai sitten keksineet sen itse - mutta aika epätodennäköistä, että me olisimme vahingossa keksineet ihan saman kielen. Eiku siinähän oli kuitenkin sanoilla eri merkitys. Vaan silloinhan herää Jäsen 1:n ovela kysymys "Mistä tietää, kumpi on alkuperäinen?". Siihenhän kyllä pitkän väännön jälkeen keksittiin aikoinaan vastaus - muistaakseni yliopiston fysiikan laitoksen käytävässä - mutta käykö kehittämämme ratkaisu tähän yhteyteen? Ei taida käytävän pituus riittää...

Näitä ongelmia ei nyt kuitenkaan pohdittu konttuurilla, vaan keskityttiin lähinnä geenitutkimukseen. Erityisesti ihmisen niihin geeneihin, jotka eivät toimi. Nythän kyllä se, että M100:ssa on supermarketteja ja puhutaan suomea, kuulostaa siltä, että siellä ollaan aika ihmisen kaltaisia. Mutta onkohan niillä myös toimimattomien geenien joukko sama? Tuohon täytyykin paneutua ensi kerralla; jos vain älygeenimme toimivat riittävällä teholla.

Jäsen 2

26.10.2012

M100-tutkimuksemme edistyi. Siellä on paremmat olosuhteet; rahakin kasvaa puissa. Tosin syksyisin inflaatio kiihtyy, kun setelit tippuvat. Siellä soitellaan banjoja, mutta niissä on enemmän kieliä - lisäksi kitarat ovat kuusimetrisiä. Ja televisioissakin kanavanumerot ovat yhtä suuremmat. Tosin unohtui selvittää, onko numeroilla siellä sama merkitys. Taikka onhan  se olemassa teoreemakin, jonka mukaan numerot merkitsevät samaa.

Veneet ovat titaania, mutta järvissä ei ole kaloja ja soutamiseen tarvitaan lupa. Aika jännä juttu: jos kaloja ei ole ollenkaan, miten siellä voi olla kehittynyt ihmisiä? Ehkä tässä on tapahtunut konvergentti evoluutio. Mutta salliiko kvanttifysiikka tuollaisen? No, kaipa yhdestä genomin emäsjärjestyksestä toiseen pääsee useita reittejä. Vai olisivatko kaikki kalat kehittyneet ihmisiksi, jolloin niitä ei enää olisi järvissä? Vielä riittää tutkittavaa. Vaan ainakin omenoita on, tosin ne ovat jalkapallon kokoisia.

Ihmeellistä on elämän meno heillä, asukkailla kaukaisen maailman.

Jäsen 2

27.10.2012

Aika mahtavasti on tuossa M100:ssa pölyä - on ainakin planeetoille rakennusainetta. Millähän nimellä galaksi siellä tunnetaan? Siinä muuten näyttäisi olevan renkaan muotoinen tähtiensyntyalue ytimen lähellä; miltä mahtanee näyttää lähietäisyydeltä katsottuna?

Väitetään M100:ssa olevan "lähiympäristömme" nuorin musta aukko. Mitenkähän aukon ikä lasketaan? Näyttää kuitenkin syntyneen tyypin II supernovasta; tähti olisi ollut suunnilleen 20 auringon massainen. Semmoinen elänee jotain 5-6 miljoonaa vuotta.

Jäsen 2

29.10.2012

Ymmärryksemme M100:n kulttuurista edistyi jälleen. Siellä on kehitetty intergalaktinen musiikinjakeluverkosto naapurigalaksien välille. Pitkällä siis ollaan. Ei ole humppaa, vaan - no, muotoillaan vaikka niin, että siinä missä Jäsen 1:llä menisi hermot, ei olla vielä lähelläkään heidän musiikkiaan. Lisäksi koivut ovat 7 metriä paksuja ja asukkailla on valkoiset viitat. Niinpä tietenniin.

Jäsen 2

30.10.2012

Laskeskeltiin M100:n mustan aukon synnyttänyttä supernovaräjähdystä. Päädyimme siihen, että jopa galaksin toisella reunalla olivat puut kaatuneet. Melkoinen on ollut paukku; mitenkä lie televisiokanavien käynyt? Vai oliko se eri planeetta?

Jäsen 2

KLUBILTA SYYSKUU 2012

3.9.2012

Konttuurilla suunnittelimme laitteistoa ja infrastruktuuria metallien louhimiseksi asteroideilta. Jäsen 3 kehitteli kaivinkonetta. Kokonaisuutena ottaen muodostui kuitenkin aika epäilevä näkemys. No, tällainen on tietysti hyvinkin vuosisadan mittainen projekti - onko Maan asukkailla malttia vaurastua?

Jäsen 2

4.9.2012

Asteroidikeskustelu jatkuu. Nyt keskityttiin kustannussäästöihin.

Jäsen 2

5.9.2012

Keskustelu siirtyy Voyager-aluksen seikkailuihin ja etäisyyteen. Arvioitiin, millainen riski avaruusaluksella olisi törmätä johonkin erityisesti asteroidivyöhykkeellä. Kovin tarkkaa tulosta ei saatu.

Tästä päästiin pimeän aineen olemukseen ja olemuksettomuuteen. Vahvaa skeptisyyttä havaittavissa kokousväen keskuudessa.

Päädyttiin älyllisen elämän todennäköisyyteen avaruudessa ja älyn olemukseen. Eikös tätä jälkimmäistä pohdittu vuosia sitten Pääkonttorilla hyvinkin pontevasti Jäsenten 1 ja 5 kanssa? Niinpä vaan pohdittiinkin - vaikkei Ykkönen keskustelua varsinaisena järjen riemuvoittona tainnut pitääkään. Mutta mihinkään kovin selkeään tulokseenhan ei silloin päästy, joten tarvetta selkiytykselle on. Vaikea laskea älyn todennäköisyyttä, jos ei ole mitään määritelmää.

Mitään ei kuitenkaan ole tainnut kuulua antenneilla. Toisaalta ainakin Maapallolla elämän synnystä monisoluiseen kai meni paljon kauemmin, kuin monisoluisesta meidän huikeaan älyymme. Voiko tästä sitten päätellä jotain?

Tarkemmin ajatellen: vaikeaa se todennäköisyyden hahmottaminen voi olla määritelmän kanssakin. Koska ihmisen luontainen laskutaito ei taida mitenkään kovin hääppöinen olla. Mistähän sekin johtuu? Aika jännä juttu - mikä on laskutaidon osuus älykkyydessä? No, onneksi ihminen kuitenkin on kehittänyt erinäisiä apuvälineitä; niistä parhaana tietokone. Mitenkähän mahtaa olla muilla planeetoilla?

Jäsen 3 selosti syvänmeren kuumien lähteiden ympärillä esiintyvää elämää. Onkohan niillä jokin rooli elämän synnyssä? Jos on, miten se vaikuttaa elämän todennäköisyyteen muilla planeetoilla? Näitä tultaneen pohtimaan myöhemmin.

Jäsen 2

6.9.2012

Lisää keskustelua Voyagerista, kiitävien kivenmurikoiden vaaroista avaruusaluksille, sekä lintujen suunnistamisesta magneettikentän avulla. Mitenkähän muuten suunnistetaan planeetoilla, joilla ei ole magneettikenttää? Tai voiko sellaisella olla elämää ollenkaan - vaiko vain Marsin kaltaista hiekkaerämaata? Ei sitä voi kieltää, etteikö tämmöiset tutkimukset olisi aika mielenkiintoisia; niistä oppii elämän kehityksestä paljon.

Tosin nythän on kyllä esitetty uusia mittaustuloksia, joiden mukaan Marsissakin olisi hiekan alla vaikka kuinka paljon vettä. Miten mahdolliset retkikunnat sitä sitten käyttöön saisivat? Näitäkin kysymyksiä täytynee tulevissa kokouksissa pohtia.

Jäsen 2

7.9.2012

Nyt huhutaan Tritonin mahdollisesta merestä. Yritimme ratkaista, onko se meri vai valtameri. Mitähän eroa niillä on? Pääasiassa kuitenkin keskityttiin kalastuksen yksityiskohtiin.

Jäsen 2

10.9.2012

Pohdittiin Marsin hiekan värin syntyä. Ja miten sukellusveneen saa ylös. No, tietysti köydellä - mutta tässä ei nyt tarkoitettu sitä. Ongelma liittyy esim. yritykseen löytää elämää Europan jään alta merestä.

Jäsen 2

11.9.2012

Mielenkiintoinen ongelma nousee esille konttuurilla: kuinka kauas pitää edetä, ettei näy? Ehdotan 18 miljardia valovuotta - arvellen kosmisen horisontin olevan tuolla etäisyydellä. Vai onko se tapahtumahorisontti? Yritettiin myös keksiä, mitä tapahtuu, jos avaruudessa polkee pyörällä. Jäi epäselväksi; enkä ole varma, voiko horisonttia saavuttaa. Siis noin niinkuin maapallolta katsoen. Tämä saattaa kyllä liittyä myös Jäsen IX:n jatkuvan spektrin teoreemaan. Tässä voi nyt mennä muutama minuutti...

Jäsen 2

12.9.2012

Sukellusveneongelma ratkesi, aika pitkälti Jäsen 3:n alunperin hahmottamalla tavalla. Horisonttioprobleema odottaa vielä.

Jäsen 2

13.9.2012

Siirryttiin tutkimaan galaksien kehitysvaiheiden ongelmia ja Maan syntyä. Lisäksi: jos muilla planeetoilla on puita, ovatko lehdet vihreät? Tuossa pitäisi kyllä vielä hahmottaa, tarkoitetaanko meidän mielestä vai planeetan asukkaiden.

Jäsen 2

14.9.2012

Ai niin; jos spektri on Jäsen IX:n mallin mukaisesti jatkuva, onko vihreän sävyjä ääretön määrä? Tähän täytyykin tänään keskittyä...

Ainakaan nyt vielä ei saatu kysymystä ratkaistua. Kuitenkin esiin nousi uusi probleema: voiko olla muita värejä, kuin ne, mitä näemme? Jos on, miltä ne näyttävät? Jäi ratkaisematta. Pohdiskeltiin myös ihmisen kehityshistoriaa sekä (tietenkin) zirkonin alkuainekoostumusta. Selvisi, että siinä on piitä, happea ja zirkoniumia. Mutta millainen on viimemainitun syntyprosessi? Näyttääköhän zirkoni saman väriseltä muilla planeetoilla?

Hei, nyt keksin. Jos ihminen voisi erottaa äärettömän määrän vihreän sävyjä, aivoissa pitäisi olla jokin kartta näiden värielämysten tuottamiseen. Tämä kartta vaatisi äärettömästi informaatiota, eikä sopisi aivoihin. Vai voisiko ne tuottaa jollain algoritmilla? No, asiaan palattaneen myöhemmin.

Jäsen 2

17.9.2012

Seulasten kokouksessa hieno esitys Neptunuksesta ja Uranuksesta! Täytyy puida konttuurilla lisää. Valitettavasti hedelmäpuun anti ei tainnut ihan kirkastua - tai ehkä onneksi.

Nousi myös esiin kysymys, kumpi on lähempänä totuutta:

1. Aivoja ei luotu ymmärtämään maailmaa.

2. Maailmaa ei luotu aivoilla ymmärrettäväksi.

Ilmeisesti vaihtoehto 1 voitti. Tosin jäivät huomaamatta lisävaihtoehdot:

3. Aivot luotiin maailmaa ymmärtämättömiksi.

4. Maailma luotiin aivoilla ymmärtämättömäksi.

Vai onko näissä mitään eroa kohtiin 1 ja 2? Tai poikkeavatko 1 ja 2 edes toisistaan?

Vaikea sanoa. Mutta onneksi kokouksen jälkeen kuultujen näytteiden perusteella ainakin Jäsen IX:lle hedelmävertaus oli auennut.

Jäsen 2

18.9.2012

Neptunusasiaa pohdittiin konttuurilla. Koostumusongelmaan ei keksitty ratkaisua, mutta lämpökysymykseen kyllä. Ainakin Jäsen 3:n mukaan Tritonissa on kylmempää kuin Kuussa. Ratkaisimme myös myrskymysteerin: Neptunuksessa tuulee rajusti, koska se tutisee kylmissään.

Eilisessä Seulasten kokouksessa tarkasteltiin kyllä myös "aurinkokunnan kylmintä pistettä", erotuksena "kylmimmästä paikasta." Mitenkähän se pitäisi hahmottaa? Veikkaisin melkein, että jos rajatta pienennetään tarkasteltavaa aluetta kohti matemaattista pistettä, lämpötila lähestyy rajatta ääretöntä. Ovatko silloin kaikki pisteet yhtä kylmiä - tai siis kuumia? Vai pitääkö huomioida jotenkin gravitaatiopotentiaali: Kuun pinnan piste näyttäisi kaukaa katsottuna hieman viileämmältä, kuin kaukana massoista oleva piste. Varsinkin jos tarkastellaan järven rannalta.

Toisaalta kumpikin olisi silti ääretön, joten miten niitä vertaillaan? Ja eikös tuossa sitten tule musta aukko - ja miten lämpötila sitten... Pysyvätkö edes meidän aivomme kärryillä?

Jäsen 2

19.9.2012

Kasvaakohan vastaavasti myös entropia rajatta? Ja jos kasvaakin, miten on ulkoisen havaitsijan suhteen: näkyykö pisteen S äärettömänä? Jos, niin mitä se tarkoittaa?

Tähän ei tänään vielä päästy, vaan keskityttiin suunnittelemaan rakennusteknologiaa Kuussa ja Marsissa. Sekä näiden taivaankappaleiden pinta-aineksen kemialliseen koostumukseen. Varsinaisia rekennuspiirroksia ei vielä tehty.

Jäsen 2

20.9.2012

Ratkaisimme Jäsen XI:n kanssa Seulasten viime kokouksessa esiin nousseen Uranuksen väriarvoituksen. Bakteerit irrottavat vesijäästä happea ja polttavat metaania vedeksi. Kuulostaa kyllä siltä, ettei tuosta saa mitään energiaa; mutta ehkä energia tulee auringosta. Taikka tästähän on eri vaihtoehtoja.

Jäsen 2

21.9.2012

Täytynee tarkoittaa, että ensin ne irrottavat vedestä happea valon avulla ja kun myöhemmin tarvitsevat energiaa, polttavat metaania. Vai tarkoittaako?

Jäsen 3 kuitenkin tarjosi värieron selitykseksi lämpötilaeroa. Oli kuulemma mitannutkin Neptunuksen lämpötilan. Lisäksi keskusteltiin 570 megapikselin Dark Energy Camerasta - se liittyy pimeän energian vaikutusten havainnointiin. Ja siinä ohessa kehiteltiin maamme koulujärjestelmää.

Jäsen 2

24.9.2012

Raskas valo pimeän aineen selityksenä on kuulemma osoitettu toimimattomaksi. No, tästä Jäsen 1 varmaankin lienee samaa mieltä.

Konttuurilla yritettiin keksiä, missä suunnassa avaruudessa löytyy planeetta, jolla on elämää. Päädyttiin siihen, että missä vaan, jos avaruus on ääretön. Tuota täytyy kyllä miettiä vielä tarkemmin myöhemmin.

Hetkinen; täsmennetään, ettei Jäsen 1 luule linjan oudosti muuttuneen. Edellä en viitannut raskaan valon lähteeseen, vaan valoon itseensä.

Jäsen 2

27.9.2012

Ensi syksylle oli ennakoitu pyrstötähteä, jonka kirkkaus ylittäisi mahdollisesti täysikuun. Keskusteltiin konttuurilla tämän vaikutuksista Seulasiin.

Jäsen 2

KLUBILTA ELOKUU 2012

1.8.2012

Näyttäisi tällä hetkellä tilanne lyijyn ja vedyn suhteen olevan konttuurilla tasan. Joskin ehkä lyijy johtaa, jos vain jäsenten äänet lasketaan.

Jäsen 2

3.8.2012

Joskus ehkä 5 tai 6 vuotta sitten matkalla konttuurille pysähdyimme liikennevaloihin. Tällöin Jäsen 1 esitti aikateoriansa. Eilen illalla yht'äkkiä fossiilien muodostumisluentoa kuunnellessani ymmärsin sen. Sen sijaan Jäsen IX:n viime perjantaina esittämä äärellisen avaruuden fotonispektriteoria on vielä hieman hämärän peitossa. Myös siksi, että avaruus voi olla ääretön.

Mutta ehkä sanomme tarkoitettavan havaittavaa osaa universumista. Tosin veikkaisin, että numeerinen arvo tulee tuolla vääräksi. Ehkä joku alkuräjähdyksestä meille ulottuvien valonsäteiden, ööö, niiden muodostaman kartion maksimaalinen pinta-ala. Siitä saisi laskettua vaikkapa atomin kahden viritystilan välisen siirtymän spektriviivan leveyden. Vai onko tuo jotenkin ristiriidassa Postitusteorian kanssa? No, ehkä tuosta voi ainakin aloittaa.

Tänään ei kyllä konttuurilla päästy tähän; mutta kuitenkin jo alkuräjähdyksen toiselle puolelle.

Jäsen 2

6.8.2012

Oivalsin torilla yht'äkkisesti, että Postitusteoriaa voidaan soveltaa entropiaan. Tultaessa konttuurin liikennevaloihin olin jo onnistunut soveltamaan sitä de Sitter-avaruuteen. Muunlaisissa avaruuksissa on vielä epäselvää. Konttuurilla ei kuitenkaan pohdittu tätä, vaan uusinta Mars-alusta.

Jäsen 2

13.8.2012

Yritettiin jälleen laskea, missä lämpötilassa aika palaa. Päädyttiin siniseen liekkiin, mutta astemäärä jäi epäselväksi. Kuten teki viimeksikin. Hetkinen...

Jäsen 2

14.8.2012

Keskustelua elämän mahdollisuudesta Marsissa, nyt ja menneisyydessä. Onko Marsin etäisyys auringosta muuttunut jossain vaiheessa? Pohdittiin myös Liitukauden lopun asteroiditörmäystä ja sen seuraamuksia ynnä vaikutusmekanismeja. Miten jotkut ovat selvinneet siitä? Lopuksi vielä kaurapuuron valmistusohjeita.

Jäsen 2

16.8.2012

Eräs henkilö oli aiemmin havainnut kirkkaan Perseidien tähdenlennon - ei ehkä ihan tähdistä kirkkaimman tasoa, mutta kuitenkin. Oli vieläpä lopuksi jakaantunut useaan osaan. Konttuurilla yritettiin nyt pohtia, mistä sen tietää, kuuluuko tähdenlento Perseideihin, vaiko ei. Tämä saattaa olla sukua Jäsen IX:n fotoniongelmalle.

Täyteen selvyyteen ei päästy. Saattaa tietysti vaikuttaa siltä, ettei mihinkään ongelmaan löydy ratkaisua. Mutta ehkä tässä raportoidaan vain niistä kysymyksistä, joita emme vielä ole ratkaisseet. Niin; mistä sen tietää?

Siis osiin oli jakaantunut se tähdenlento, ei havaitsija. Paitsi tietysti kvanttimekaniikan monimaailmatulkinnassa - taikka voidaanko oikeastaan sanoa, että siinäkään havaitsija jakaantuu? Jaa, tuotapa pitääkin pohtia konttuurilla seuraavaksi. Taikka vääjäämättä pohditaan. Taikka...

Jäsen 2

20.8.2012

Jäsen XI:llä oli jokin ihmeellinen valomittausselitys, mutta en aivan tajunnut yksityiskohtia. Lisäksi syntyi erimielisyyttä Jäsen IX:n kanssa mustan kappaleen säteilystä - joskin pian päästiin yhteisymmärrykseen. En tosin oikein vielä osaa hahmottaa mistä ja mitä siitä seuraa.

Jäsen 2

22.8.2012

Marskeskustelu konttuurilla jatkuu. Marsin Maankaltaistamista; milloin ihminen (jos milloinkaan) muuttaa Marsiin?

Jäsen 2

23.8.2012

Kyllä se vaan pois on lähdettävä (toivottavasti tekniikka mahdollistaa "matkustamisen" toiselle Maan kaltaiselle planeetalle) parin kolmen miljardin vuoden kuluttua. Jos nyt sattuu vielä ihminen olemaan valtalajina...... (dinosauruksiltakin loppui).

Jäsen XI

26.8.2012

Niin; elementtimme on avaruus ja uroteot siellä. Valitettavasti vain ei ole välineitä - harvoin edes ajatuksemme sinne asti kantaa. Ei myöskään ajallisesti; osaammeko kuvitella, millainen maailma on 200 vuoden kuluttua? Mihin teknologia silloin yltää? Ehkäpä vuonna 2200 jo ilmalaivat kyntävät Marsin taivasta - vai onko tämä vain hullua unelmaa?

Jäsen 2

27.8.2012

Konttuurilla keskustelua Jäsen XI:n avaruusehdotuksista. Kokous pitää teknisesti aika vaikeana Maasta pois muuttamista. Mistä löytyy elinkelpoinen planeetta? Ja jos löytyy, entä jos siellä jo asustaa dinosauruksia, jotka heti hyökkäävät kimppuun?

Myös Marsia pohditaan. Mitä siellä sitten juodaan? Pitäisi kaivaa hiekan alta savea - josko sen alla olisi pohjavettä. Eikä ole metsiäkään; kuka siellä sitten viihtyy?

Huimien käänteiden vuoksi mitään valmista ei kuitenkaan tullut...

Jäsen 2

29.8.2012

Avaruusmatkailuun ei tällä kerralla ehditty. Selvisi kuitenkin, kuinka aika valuu aika-akselin ja laakerin välistä. Kyseessä on korkeapaineinen liukulaakeri. Nyt tämä täytyisi kyetä muotoilemaan matemaattisesti.

Jäsen 2

30.8.2012

Konttuurilla keskityttiin ajan tasalla pysymisen teoreettisiin ongelmiin. Aikataso keikkui puolelta toiselle, mutta kuitenkin pysyttiin kiinni ajassa. Jäsen 3 hahmotteli kaavioin, miten aika pysyy mukana ja kuinka ollaan aika ajoin. Siihen sisältyi myös aika-kiila.

Tason keikkumisen ymmärsin; sehän vastaa koordinaatiston muutosta havaitsijan liiketilasta riippuen. Muut eivät ole vielä aivan auenneet; kiinni pysyminen saattaa viitata säikeen liukumiseen braania pitkin.

Siinä sivussa tulin ikäänkuin vahingossa osoittaneeksi, ettei ylhäältä alas lankeavassa valossa ole fotoneja. Voidaankohan tämä laajentaa gravitoneihin? Jos, niin lennämmekö kaikki avaruuteen - vai onko se pikemminkin päinvastoin? Ei sattus Jäsen XI:llä tähän jotain selitystä olemaan?

Jäsen 2

31.8.2012

Nyt tutkittiin teoreettisesti epähomogeenisten termisten fluktuaatioiden vaikutusta aineessa, jossa elektronit voivat liikkua vapaasti. Tätä täytyy myöhemmin sitten soveltaa valkoisiin kääpiöihin - voitaisiin syödä vähän lounasta ja samalla keskustella kataklysmisistä muuttujista. Taikka toinen mahdollisuus on tietenkin neutronitähti.

Jäsen 2

KLUBILTA HEINÄKUU 2012

3.7.2012

Konttuurilla keskityttiin pohtimaan suhteellisuusteoreettista ongelmaa: Kuinka aikaa vastaan taistellaan? Ei ehditty ratkaista, koska siirryttiin keskustelemaan dinosaurusten kehityksestä. Oltiin melko varmoja, että M31:ssä on dinoja, mutta onko samalla planeetalla, missä ne keltaiset ihmiset asustavat? Päädyttiin alustavasti siihen, ettei tämä ole mahdollista.

Myöhemmin kuitenkin tajusin, että onhan niitä nytkin täällä - koska linnut ovat dinosauruksia. Tosin eihän tämä todista, että näin voisi olla myös toisessa galaksissa. Vai todistaako? Ööö, arkuskotangentin derivaatan käänteisfunktion hyperbolinen...

Jäsen 2

4.7.2012

Nyt yöllä tulee uutta vihjailua, että Higgsin bosoni olisi löydetty. Ilmeisesti tänään pidetään tiedotustilaisuus. Entä jos se onkin jo löydetty Andomedan galaksissa 18 miljoonaa vuotta sitten? No, seuraamme tilanteen kehittymistä.

Aamulla: sikäli kuin monimutkaista pyöritystä ymmärsin, näyttää tosiaan löytyneen. Massa olisi jotain 125.5 GeV.

Illalla: Higgs-keskustelu konttuurilla ei vielä johtanut mihinkään kovin kummoiseen. Ai niin, no, kehitimme kyllä kahden alkuräjähdyksen mallin.

Jäsen 2

6.7.2012

Huomasin eilen, että Higgsin bosoni näyttää rikkovan APP:ta. Niinpä Jäsen 3 oli jo valmis myöntämään tämän osoittavan APP:n vääräksi; mutta painotin pontevasti semmoisen olevan mahdotonta. En kylläkään ole ihan varma, onko tässä mahdotonta se myöntäminen vai rikkominen. Äsken kuitenkin onnistuin yhdistämään KIP:n ja TMAFK:n. En tosin osaa vielä hahmottaa, mitä siitä seuraa.

Jäsen 2

11.7.2012

Keskusteltiin Seulasten tulevista tapahtumista ja siinä ohessa yritettiin ratkaista, mitä tapahtuu heitettäessä pyörivä magneetti mustaan aukkoon. Ei ihan selvinnyt (kumpikaan), mutta onnistuttiin kuitenkin kumoamaan yleinen suhteellisuusteoria. Taikka hetkinen - ei oikeastaan, jos hyväksytään pimeä energia. Mutta muuten ilmeisesti kyllä. Jaa, mitähän tapahtuu magneettikokeessa, jos pimeä energia on voimistuvaa tyyppiä - siis ei vakio?

Jäsen 2

12.7.2012

Keskustelua Pluton juuri löydetystä viidennestä kuusta ja teleskooppiteknologian kehittämisestä.

Jäsen 2

16.7.2012

Brookhavenissa on kuulemma saavutettu 4000 miljardin asteen lämpötila. Nyt täytyy Klubilla laskea, kuinka aine käyttäytyy noissa oloissa - tähän voi mennä useita minuutteja. Onko missään tuon kuumempaa? No, ehkä mustan aukon horisontissa; jaa, millähän etäisyydellä horisontista 4000 miljardia astetta saavutetaan? Onkohan se muuten tapahtumahorisontti vai... ai niin, pitää vielä huomioida KIP...

Jäsen 2

23.7.2012

Luotettavilta tahoilta saamiemme tietojen mukaan täytyisi keskustella aurinkoenergian kehittämisestä. Tähän ei kuitenkaan vielä päästy, vaan keskityttiin pohtimaan älyllisen elämän löytämismahdollisuuksia ja rakettiteknologian kehittämistä. Mutta ehkäpä nämä voisi yhdistää: jos ensin löydetään älyllistä elämää, niin ehkä heiltä voi kysyä neuvoja aurinkoenergiateknologiaan.

Lisäksi saatiin Jäsen 3:lta hyviä ohjeita mustikoiden poimintaan.

Jäsen 2

24.7.2012

Tajusin juuri, että meidän tulee yhdistää kvanttimekaniikan monimaailmatulkinta Postitusteoriaan. Tällöin saamme - taikka ei tällöin, vaan, hetkinen... Jaa, mutta kello on noin paljon, tätä täytyy jatkaa konttuurilla myöhemmin. Tai siis...

Iltapäivä: Eipä vielä päästy tuohon, mutta tutkittiin Maapallon pyörimisen hidastumista akselin sisäosan ulkokulmateorian avulla. Vai oliko se ulko-osan sisäkulma? Varmaankin yhdessä maailmassa ensimmäinen, toisessa toinen - vai oliko sekin toisinpäin? No, lisäksi yritettiin laskea Higgsin bosonin kilohintaa. Kunnes taas alkoi kalaruokareseptivyörytys.

Jäsen 2

27.7.2012

Konttuurilla keskustelua jättimäisestä teleskoopista ja sen vaatimasta tietojenkäsittelytehosta. Teoretisointi jatkui rannalla - Jäsen IX vaikutti saavuttaneen jonkinlaisen läpimurron vuosia tutkimassamme mustan aukon pintajännitysjutussa. Myös Jäsen XI kehitti jotain, mutta tässä vaiheessa ei vielä muistista jäsenny, mitä kaikkea keksittiin. Paitsi jotain ilmalaivoja. Palaamme asiaan.

Jäsen 2

29.7.2012

En ole edelleenkään aivan varma, mihin tulokseen päädyimme Jäsen IX:n alustavan aukkotulkinnan jälkeen. Mutta huomaan nyt, että sillä saattaa olla jotain vaikutusta KIP-ilmiöön. Vaikea vielä sanoa mitä. Ehkä asiaa auttaisi, jos joku muistaisi, mikä se KIP oikeastaan oli.

Kuitenkin siis keskusteltiin myös Kuun pyörimisestä ja loittonemisesta. Ai niin, ja kivien olemuksesta. Sekä kamerateknologiasta.

Nyt muistan. Joku kysyi alkuaineiden synnystä ja Jäsen IX selosti asiaa - supernovia jne. Jotain ongelmaa tuntui olevan alumiinin kohdalla, mutta en aivan ymmärtänyt mitä. Jollakulla taisi olla alumiininen sormus - ehkä se liittyi siihen. Ainakin se erottuu auringonpaisteella kimalluksessa ansiosta vaikkapa metsikössä paremmin kuin jokin muu. Tosiaan - joku kysyi myös elämän synnystä, mutta siihen ei tainnut Jäsen IX:lläkään olla täysin selkeää vastausta. Kuten ei muillakaan.

Ilmeisesti kuitenkin (vaikkei hän sitä kai maininnut) 984.2 miljardin vuoden kuluttua yli puolet universumin ns. tavallisesta aineesta on heliumia. Onkohan silloin paljon ilmalaivoja? Pitäisi muuten myös yrittää laskea, mikä on lyijyn suhteellinen määrä noihin aikoihin. Hetkinen; tässä voi nyt vierähtää tovi...

Jäsen 2

30.7.2012

Yllättävän vaikea onkin tuo. Mutta varmaankin lyijyä on edelleen paljon vähemmän kuin vetyä.

Jäsen 2

31.7.2012

Lyijyyn asti ei vielä päästy konttuurilla, mutta Jäsen 3 ryhtyi (aika hyvin) tulkitsemaan Things We Said Todayta. Ehkä tähän sisältyi jokin mustan aukon informaatioteoreettinen viisaus, mutta en nyt ainakaan vielä ole keksinyt. Jaa, tosiaan. Nyt pitää yrittää formuloida matemaattisesti...

Jäsen 1:llä oli kyllä tästä jokin teoreemakin, mutta en nyt muista, miten se tarkkaan ottaen meni.

No nyt muistan, mikä se teoreema oli nimeltään - olisihan tuo pitänyt heti tajuta. Mutta sisältö on vielä hämärän peitossa.

Jäsen 2

KLUBILTA KESÄKUU 2012

5.6.2012

Keskustelua Venuksen ylikulusta.

Jäsen 2

6.6.2012

Havaitsimme eilen kokouksessa sattumalta sangen erikoisen fysikaalisen ilmiön. En ensin ymmärtänyt, mutta tänään tajusin kyseessä olevan anomalistisen S-magnetismin. Kvanttiteoreettinen perusta on kuitenkin edelleen epäselvä - atomien ulommaisen kehän elektronimäärä ei vastaa teoriaa.

No, tätä ei nyt kuitenkaan pohdittu, vaan keskityimme Venuksen ylikulkuun. Jäsen 3 oli havainnoinut sitä aamulla ja esitti kaaviota.

Jäsen 2

8.6.2012

Keskustelu mustista aukoista jatkui, nyt pohdiskelulla horisontin havaitsemisesta. Jäsen 3 oli aluksi sitä mieltä, ettei aukkoon putoava havaitsija tunne kuumenevansa; mutta kääntyikin sitten päinvastaiselle kannalle. Emme päässeet täyteen selvyyten, mutta kaaviot olivat taas melkoista luokkaa. Nämä ovat tietenkin erittäin vaikeita kysymyksiä, jopa meille.

Jäsen 2

9.6.2012

Mitenkähän tuo... otetaan joku suuri kappale - sanotaan vaikka valtava kalliomuodostuma. Pudotetaan se mustaan aukkoon ja lasketaan sen jokaisen hiukkasen kvanttitila alussa ja sitten lopussa, kun aukko on haihtunut Hawking-säteilynä. Onko tämä kehitys unitaarinen, jos kappale osuu siinä välissä singulariteettiin? Jos on, voimmeko nähdä tämän törmäyksen?

Huomaan juuri, että jos törmäys voidaan nähdä, se rikkoo ajankääntösymmetriaa - ainakin Jäsen 1:n tarkoittamassa mielessä. Jos taas ei näy, rikotaan informaation säilymislakia. En nyt tietenkään ole varma tästä, koska pitäisi huomioida, ööö, täytyy vielä miettiä.

Jäsen 2

10.6.2012

Ai niin, ehkä meidän täytyy laajentaa Jäsen IX:n aiemmin esittämää fotonimittausteoriaa avaruudellisesti. Niin, että edellisessä kokeessa yksittäinen havaitsija ei pysty päättelemään mittauksistaan mitään, vaan aukkoa on havaittava joka suunnasta. Näiden mittausten tulokset tulisi sitten yhdistää jossakin. Joten ehkä tässä kohdassa tulee jokin epämääräisyys havaitsijoiden koordinaattien laskemisessa - tai, että havaitsijat ehtivät toistensa horisonttien ulkopuolelle, johtuen pimeästä energiasta.

Tai ehkä valtavan havaitsijajoukon keskinäinen gravitaatio jotenkin sotkee tuloksia. Vaikuttaa siltä, että Klubin seuraava meetinki voi venyä jopa useiden minuuttien mittaiseksi. Mutta nyt ainakin sade tuntuu päättyvän ja aurinkokin pilkistää esille.

Jäsen 2

12.6.2012

Jatkettiin keskustelua siitä, kuinka aika kulkee kuin siivillä. Jäsen 3:n eilinen näkemys oli, että aika on siinä siiven päällä - ei siivessä itsessään. Tänään tuli täsmennys: siipi kantaa aikaa. Ilmeisesti siis aika ei riipu siivestä - nyt tarttes vaan tajuta, mitä tämä tarkoittaa.

Jäsen 2

14.6.2012

Pohdittiin M31:n ja M33:n väliltä löytynyttä kaasusiltaa: syntyykö siinä uusia tähtiä? Mikä näiden galaksien keskinäinen etäisyys on?

Ei päästy selvyyteen. Yritettiin myös keksiä, mitä nimeä M31:n asukkaat käyttävät Linnunradasta. Tämä saattaa liittyä Jäsen 4:n kysymykseen semanttisesta informaatiosta. Niin tai näin, ongelma jäi ratkaisematta; mutta Jäsen 3:n mukaan asukkaat kuitenkin ovat keltaisia. Aika jännä juttu - onkohan tuo suojaväri vaiko kenties pelotteluväri? Jos se on suoja, ympäristö lienee keltainen. On kuitenkin vaikea päätellä, asuvatko ne hiekkaerämaassa vai ovatko esim. ympäristön puut kellertäviä. Tai ehkä se elävät ruohosavannilla. Tässä riittää vielä paljon tutkittavaa.

Tosin asukkaat saattavat Jäsen 3:n mukaan ollakin sinisiä. Lisäksi puntaroitiin Hawkingin uutta väitettä, että pimeän energian energiatiheys olisikin negatiivinen. Merkitys jäi hieman epäselväksi; mutta eiköhän se lähipäivinä selkinyytyne.

Kokouksen lopuksi keskityttiin hahmottelemaan mobiiliteknologian lähivuosien kehitystä. Lähinnä karttapalveluiden, terveydenhoidon ja mainonnan alueilla.

Jäsen 2

15.6.2012

Ai niin, onhan siinä tietysti sellainenkin mahdollisuus, että planeetan kaasukehä - siis siellä M31:ssä - on Titanin olosuhteiden kaltainen. Asukkaat näyttävät keltaisilta, koska planeetan pinnalle tuleva valo on keltaista. Jos siellä olisi noin kylmä ja muutenkin kuin Titanissa, ehkä elämä olisi piipohjaista. Silloinhan...

Hetkinen, nyt on oltava tarkkana. No, kuitenkin tässä herää tietysti kysymys: jos sinne tulee vain yhdenväristä valoa, miksi asukkaat sanoisivat sitä keltaiseksi?

Jäsen 2

22.6.2012

Tulipa juuri mieleen, että pitäisiköhän tuossa 8-10.6 pohditussa musta aukko-jutussa huomioida havaitsijoiden välinen tiedonsiirto? Kun mittaustulos lähetetään kahden havaitsijan välillä, siinä siirtyy energiaa ja vastaavasti lähettäjä liikahtaa vastakkaiseen suuntaan. Ehkä tämä jotenkin sotkee tulosten tarkkuutta. No, seuraavassa kokouksessa täytynee jatkaa tätä. Huomioiden myös Postitusteorian näkökulma.

Jäsen 2

24.6.2012

Vettä sataa, västäräkit pomppivat pihalla - lienevätkö tietoisia voimistuvista huhuista, joiden mukaan Higgsin bosoni olisi löydetty? Meidän täytynee seuraavaksi selvittää Higgsien käyttäytymistä mustan aukon horisontissa.

Jäsen 2

27.6.2012

Eilen konttuurilla pohdittiin pyörivän mustan aukon ongelmaa; mutta Higgsiin asti ei vielä päästy. Vaan tulipa tässä juuri mieleen uusi ongelma. Havaitsija kiertää (pyörimätöntä) aukkoa jollakin etäisyydellä - aukon samalla keventyessä ja kuumentuessa. Onko olemassa sellaista rataa, että lämpötilan nousu ja kevenemisestä johtuva ratasäteen kasvu kumoavat toisensa? Siinä mielessä, että havaitsija mittaa koko ajan saman lämpötilan. (Koska kauempana aukosta säteilyn lämpötila on matalampi, punasiirtymästä johtuen.) Hetkinen, entropian toisen derivaatan... Ajatus keskeytyy, joku lintu aloittaa herkeämättömän viserryksen. Oho, melodia muuttuu yllättäen.

Tänään konttuurilla keskustelua uusista väitteistä, joiden mukaan Marsin kiviin olisi sitoutunut niin paljon vettä, että siitä saisi satojen metrien syvyisen meren peittämään koko planeetan. Tarkoittaako tämä, että sinne ja Maahankin vesi olisi tullut jo muodostumisen yhteydessä, ei komeettojen mukana? Jäsen 3 epäili Merkuriuksessa olevan niin kuuma, että vesi olisi kivistä haihtunut. Emme tosin päässeet täyteen selvyyteen, kuinka paljon kiviä pitäisi kuumentaa. Jäsen 3:n mukaan nuotio riittää; lisäksi hän demonstroi erilaisia kivenhalkaisumenetelmiä.

Jäsen 2

28.6.2012

Konttuurilla keskustelua aurinkokunnan kuista, erityisesti Titanista. Toisena aiheena metalliesineiden työstämismenetelmien esittely. Tuostapa herää kysymys: tehdäänköhän Titanissa metalliesineitä? Entä M 31:ssä? Hetkinen: jos siellä valo on keltaista, näyttääkö kaikki kullalta?

Jäsen 2

29.6.2012

Kuukeskustelun merkeissä jälleen, nyt lähinnä omaan Kuuhumme keskittyen - Jäsen 3:n kaavioiden säestämänä. Metallitöitä jatkettiin ja eräs henkilö kysyi, onko Kuu todella olemassa. Nyt pyörii aika kvanttitasolla. Esiin nousi myös kysymys Saturnuksen kuiden määrästä; tässä varmaankin oletettiin niiden olevan olemassa. Pienen etsinnän jälkeen löytyi, että ainakin 62. Kaipa niitä on enemmänkin, ei vain ole vielä havaittu. Taikka, ööö...

Jäsen 2

30.6.2012

Ai niin tietysti - meillä täytyy olla jokin teoria, josta kuiden lukumäärä johdetaan. Hetkinen... juu:

Kuiden määrä = A^2 + exp(B-1) + dK/dZ + Z^(rC). (Missä Z on tähden metallipitoisuus ja r on planeetan etäisyys tähdestä.)

Jäsen 2

KLUBILTA TOUKOKUU 2012

3.5.2012

Kontturilla pontevaa väittelyä: kuinka paljon salamasta voisi saada energiaa? Yhteisymmärrystä ei näyttänyt muodostuvan; Jäsen 3:n mukaan kuitenkin Venuksessa on paljon voimakkaammat salamat.

Lisää porukkaa saapui paikalle ja keskustelu siirtyi Jäsen IX:n fotonitulkintaan - vaikkei hän nyt läsnä ollutkaan. Mitään mullistavaa ei kuitenkaan keksitty. Ai niin, pohdittiin myös auringon pyörimistä. Jäsen 3 oli nähnyt seitsemän pilkkua. Ne olivat aika pieniä ja yksi isompi.

Jäsen 2

4.5.2012

Eilisessä väittelyssä oli siis kyse siitä, voidaanko salaman energiaa varastoida johonkin. Ja jos voidaan, olisiko siitä kustannuksiin nähden hyötyä. Lähinnä tarjottiin akkuja, suprajohtavia renkaita ja kupari, näitä mitä ne johdot ovat, kaapeleita. Muistaako Jäsen XI sanottiinko huhtikuun jäsenillassa jotakin Venuksen salamoinnista? Niillähän saattaa olla merkitystä myös mahdollisen elämän synnyn kannalta - josta silloin jäsenillan jälkeen yliopiston ulkopuolella keskusteltiinkin. Tätä täytyykin pohtia enemmän.

No, konttuurilla ei vielä tänään päästy tähän, mutta jonkin verran pohdittiin supernovien vaikutusta elämän kehitykseen. Jäsen 3 ihmetteli mistä sen tietää, että satoja miljoonia vuosia sitten oli jossain lähistöllä räjähtänyt supernova. Emme keksineet varmaa vastausta; ehkä kivikerrostumiin jää jotain isotooppeja.

Jäsen 2

7.5.2012

Keskustelua Kuun radasta ja vuorovesistä. Yritimme muistaa, kuinka lähellä Kuu lähimmillään käy Maata, mutta emme muistaneet. Olisi pitänyt tietysti tajuta, että 0 metrin päässä - koska Kuu syntyi Maan ja jonkin toisen kappaleen törmäyksestä. Toisaalta tietysti voidaan kysyä: missä vaiheessa se sitten oli Kuu? Jos vasta muodostuttuaan, se ei ollut ihan 0 metrin päässä, vaan hieman kauempana. Mutta toisaalta...

Jäsen 2

8.5.2012

Jäsen 3:n mukaan Kuu ei kuitenkaan voi loitontua äärettömän kauas - ellei sitten Jupiter anna sille lisävauhtia. Niin, mitenkähän tuo on? Voiko Kuu loitontua niin kauas, että pimeä energia työntää sen horisontin taakse ja siten äärettömyyteen? Mitä tapahtuu siinä vaiheessa, kun Maan vuorokausi on kuukauden mittainen? Emme pääse ratkaisuun. Eikös Jäsen 8:lla ollut tähän joku ihmeellinen kesälomapyöritys joskus vuosia sitten?

Jäsen 2

10.5.2012

Nyt ilmenee uusi ongelma: mikä on todennäköisyys, että universumi on sellainen, että Jäsen 1:n S-suuntaprobleemalle on olemassa ratkaisu? Osaako Jäsen IX laskea? Jos todennäköisyys on hyvin pieni, vaatiiko ratkaisun olemassaolo selitystä? Tai ehkä pitää sanoa: "ratkaisun havaitseminen."

Jäsen 2

11.5.2012

Jossain tutkimuksessa raportoitiin (sikäli kuin ymmärsin) massiivisen mustan aukon pysäyttävän galaksin tähtituotannon. Jäsen 3 tuntui kallistuvan samalle kannalle. Pohdinta kuitenkin keskeytyi ja vääntyi oudosti väittelyksi silmälasien puhdistusmenetelmistä. Jäsen 3:n puhdistusdemonstraatio tuntui melkoisesti huvittavan paikalle sattunutta ohikulkijaa. Taikka useampaakin.

Asia jäi siis vielä hieman epäselväksi. Konttuurilta poistuttuani onnistuin kuitenkin kaupan kassalla ratkaisemaan pari muuta fysiikan keskeistä probleemaa ja sitten huomasin koivujen jo hieman vihertävän. Lisäksi jalkakäytävällä pomppi västäräkki. Niin, että ihan hyvin meni.

Hei, hetkinen; nyt tuli uusi ongelma. Jos Kuu loittonee horisontin taakse, hidastaako loittoneminen sen jälkeen vielä Maan pyörimistä? Ehtyvätkö vuorovetet?

Jäsen 2

12.5.2012

Tuostapa herää seuraava probleema. Kuinka kirkas on mustan aukon sisällä singulariteettia kohti suunnattu valodiodilamppu? Voiko aukon mitatusta lämpötilasta päätellä, onko valo päällä? Tätä pitää miettiä Postitusteorian näkökulmasta.

Jäsen 2

14.5.2012

Konttuurilla Jäsen XI selvitti ajan perimmäistä olemusta ja miten se liittyy alkuräjähdykseen. Siihen sisältyi myös musta aukko; mm. voiko aukko olla äärettömän suuri. Tämän voisi ehkä liittää edelläesitettyyn Kuuongelmaan - voiko aukko olla pimeän energian aikaansaamaa horisonttia suurempi? Mikä olisi sellaisen aukon entropia?

Pohdittiin myös diodilamppuprobleemaa; ei vielä ratkennut. En ole ihan varma, ymmärsivätkö Jäsenet 3 ja XI, mikä ongelma siinä on Postitusteorian näkökulmasta. Taikka siinähän on tietenkin kaksinkin ongelmaa.

Jäsen 2

15.5.2012

Ai niin, keskusteltiinhan konttuurilla eilen myös ruskeista kääpiöistä ja säieteoriasta. Ehkäpä ensi kerralla yritämme yhdistää nämä: johda ruskeiden kääpiöiden massarajat säieteoriasta. Alaraja (13 Jupiterin massaa) on helpompi: avaruuden ulottuvuuksien määrä säieteoriassa (9) + avaruusajan suurten ulottuvuuksien määrä (4) on yhteensä 13. Mutta entä yläraja, 80 Jupiterin massaa? Ööö...

Jäsen 2

20.5.2012

Luulen nyt ehkä keksineeni vastauksen Jäsen XI:n viimeksi (14.5) konttuurilla esittämään fotoniprobleemaan. Tulkitisisin Jäsen 1:n Postitusteoriaa niin, että fotonin jossakin tapahtuva emissio ei ole fotonin täällä tapahtuvan absorbtion syy. Vaan ne ovat, ööö, Jäsen 1 osaisi paremmin selittää - tai sitten ei, mikäli sattui eilen osumaan TV:n ääreen jääkiekon pelitauon aikana.

Jäsen 2

22.5.2012

Konttuurilla esiin nousi outo lyijyparadoksi (OLP): avaruusaluksessa leijuva suuri lyijypallo on painoton, mutta silti sitä ei jaksa työntää liikkeelle. Ensin Jäsen 3 asettui vastustavalle kannalle - ehkä hän ajatteli pikemminkin voimakkaasti ellipsinmuotoista lyijykappaletta - mutta valaistuani asiaa tarkemmin, yksimielisyys saavutettiin.

Jäsen 2

24.5.2012

Avaruudesta on löytynyt planeetta, joka on niin lähellä tähteään, että muuttuu pölyksi. En täysin ymmärtänyt, kuinka paljon pölyä irtoaa aikayksikössä; se varmaankin riippuu tähden spektriluokasta. Asiaa täytynee puida konttuurilla. Syntyykö tästä pyrstöplaneetta?

Asiaa puitiin. Eipä paljon edistytty - niinpä Jäsen 3 siirtyikin nopeasti selvittämään kaasuvirtauksia musta aukon välittömässä läheisyydessä. Havainnollistavia kaavioita apuna käyttäen. Ööö, siis kaasu oli mustan aukon lähellä, ei Jäsen 3.

Jäsen 2

25.5.2012

Jäsen 3 siirtyi analysoimaan kahden pyörivän mustan aukon törmäystä. Ne olivat aika ellipsin muotoisia; kaavion tutkimisessa saattaa nyt vierähtää muutama viikko. Hetkinen, nuoli tuonnepäin, vastapyörre...

No niin, nyt ehkä ymmärsin. Vastapyörre toisiaan lähestyvien aukkojen välissä on ehkä kaasupyörre kertymäkiekossa. Miten se menee noin päin? Tai sitten pyörteet kuvastavat painovoima-aaltoja. En nyt näin nopeasti osaa laskea gravitaatioaaltojen muotoa tässä tapauksessa. Pitäisiköhän ottaa avuksi tuo taskulaskin? Ööö...

Jäsen 2

28.5.2012

Jos aukot muuttuvat tuolla lailla ellipsoideiksi, pysyykö niiden pinta-ala samana vai kasvaako? Tuskin ainakaan pienenee, koska silloinhan entropia pienenisi. Ei varmaankaan voi olla, että S(t2) < S(t1). Taikka toisaalta kyllä gravitaatioaallot kuljettavat pois energiaa; mutta ehkä se sitten on vain jonkilaista rata-energiaa, ei pyörimisenergiaa. Ööö, ei sen kyllä luulisi noinkaan olevan. Hieman vaikea hahmottaa.

No niin. Konttuurilla Jäsen 3 asettui samalle kannalle: pinta-ala kasvaa. Emme kuitenkaan osanneet laskea paljonko.

Nyt taisin ymmärtää. Jos muoto johtuu pyörimisestä, täytyy napojen etäisyyden keskipisteestä olla sama kuin pallonmuotoisessa (pyörimättömässä) tapauksessa. Siten ekvaattorin pullistuminen (ns. TMK-koordinaatistossa) lisää pinta-alaa. Tosin tuo kaavio näyttäisi kyllä enempi siltä, että jokainen kolmesta akselista on erimittainen. Sitten on vaikea sanoa kasvaako pinta-ala todella. Eikä tällainen varmaankaan voi johtua vain pyörimisestä; ehkä aukkojen keskinäinen gravitaatio muuttaa muotoa.

Jäsen 2

29.5.2012

Vaikka aukko-ongelma alkaakin olla aika selvä, pimeän energian perimmäinen olemus oli jäänyt Jäsen 3:lle epäselväksi. Mutta ainakin entropian kasvu kiihtyi melkoisiin mittoihin. Pitääkin yrittää hahmottaa aukkojen törmäyskaaviossa entropian kasvunopeus, dS/dt. Onko se vakio?

Vaikea sanoa. Myös Jäsen XI saapui konttuurille ja lupasi pohtia aukkoprobleemaa.

Ai niin, Jäsen XI nosti myös esille ongelman "miksi se on musta aukko, kun se ei ole musta?" Vastausta ei nyt siinä heti löytynyt, eikä värikään selvinnyt. Oikeastaan voitaneen kyllä sanoa värin riippuvan entropiasta. Olen joskus 80-luvulla (tai ehkä se oli 90-luvulla) laskenutkin tuon, mutta enpä nyt muista tulosta. Kenties Jäsen 1 muistaa.  Kuitenkin sinisen aukon entropia on pienempi kuin keltaisen. Mutta sehän kyllä tarkoittaa, että aukon entropia pienenee ajan myötä. No, aukon + säteilyn yhteenlaskettu varmaankaan ei. Tämä täytyy nyt yhdistää noihin 24-28.5 pohdittuihin ongelmiin. Ööö...

Jäsen 2

30.5.2012

Jäi huomaamatta tuo ellipsoidimuoto. Tarkoittaako se, että säteily on eri väristä eri suunnissa? Jos on, voiko siitä päätellä jotain?

Kuitenkin siis jos säteily on niin lyhytaaltoista, että näkyy ihmissilmälle, aukon täytynee olla hyvin pieni. Varmaankin millimetrin tuhannesosan luokkaa. Silloin entropia olisi, hetkinen, tuleeko siitä jotain 10^63 bittiä? Tätä täytyy vielä pohtia. Vaikuttaako havaintosuunta jotenkin?

Värikysymystä pohdittiin konttuurilla. Jäsen 3 oli ensin hieman kahden vaiheilla, mutta kallistui sitten sille kannalle, että väri vaihtelee katselusuunnan mukaan. Jäsen XI:ta ei näkynyt, joten emme voineet kysyä kantaa.

Hetkinen, mutkistuu edelleen. Jos havaitsija putoaa kohti aukkoa, luulisi siitä tulevan kahdenlaista sinisiirtymää: Dopplersiirtymä ja se, että lähempänä aukkoa säteilyn aallonpituus näyttää lyhyemmältä. Jos aukko siis pyörii ja on eri puolilta eri värinen, niin, ööö... Kuulostaa Jäsen 1:n sinisiirtymäprobleeman laajennukselta. Aika vaikeaa, kun emme ole sitäkään vielä ratkaisseet. Muistaakseni.

Vai pitääkö sanoa, että vapaasti putoava havaitsija ei näe mitään säteilyä? Mutta silloin, ööö... ööö...

Jäsen 2

31.5.2012

Tajusinpa juuri, että edellä sanottuahan voisi käyttää testaamaan Postitusteoriaa. Nimittäin luulisi osan aukon säteilemistä fotoneista päätyvän pimeän energian aiheuttaman kosmisen horisonttimme ulkopuolelle - minkä taas pitäisi olla Postitusteorian mukaan mahdotonta.

Näinollen Postitusteoria ennustaa mustan aukon eliniäksi enemmän kuin nykyiset laskukaavat. Tätä voitaisiin ehkä jotenkin testata. Tosin voin tietysti olla väärässä, koska kyseistä teoriaahan ymmärtää vain yksi ihminen. Taikka tuokin lienee Postitusteorian mukaan väärin sanottu - mutta kuitenkin. Siis väärin siinä mielessä, että emme voi tietää, kuinka moni... eiku, no, tätä täytyy pohtia konttuurilla.

Kokouksessa ei nyt ehdittykään käsitellä Postitusteoriaa. Mutta konttuurille oli tuotu äärettömän kovasta metallista valmistettu pyörivä esine. Valtavalla suhteellisuusteorian osaamisellani laskeskelin, ettei laite tule toimimaan: äärettömän kova esine ei käänny. Ja olin oikeassa.

Jäsen 2

KLUBILTA HUHTIKUU 2012

3.4.2012

Jäsen 3 kehitti ääntä nopeamman äänen; se etenee ns. pimeässä nesteessä. Yritimme myös ymmärtää, miten valo taittuu pimeän nesteen värähtelyistä, mutta ei vielä kovin pitkälle päästy.

Jäsen 2

4.4.2012

Ehkä meidän on oletettava pimeän nesteen taittavan valoa vain gravitaation avulla, toimien painovoimalinssinä. Jos pimeä neste värähtelee - ääniaallot - niin taittumislasku menee varmaankin aika vaikeaksi. Eikös Jäsenillä 1 ja IX ollut joskus vuosia sitten jokin ongelma nimenomaan painovoimalinssien kanssa? Vaikka silloin oli kyseessä staattinen linssi. Ja nyt jos vielä ääni etenee ääntä nopeammin, niin - täytyy jatkaa seuraavassa kokouksessa. Hetkinen, minkähänlainen kaiku ääntä nopeammasta äänestä tulee?

Jäsen 2

Illalla: No niin, ääntä nopeamman äänen kaiku on kumea. Perustelukin tuli, mutta Jäsen IX ei ehkä hyväksy sitä (varmaankin arvaten perustelun yleiset linjat), joten jätettäköön esittämättä. Vaan tuliko samalla todistettua, ettei semanttinen informaatio säilykään mustassa aukossa? Aika lähellä, mutta täytyy vielä tarkastaa laskut huolellisesti. Tämä on hyvin monimutkainen ongelma.

Niin, tuleeko meidän ajatella, että pimeässä nesteessä korkeat värähtelytaajuudet vaimenevat ja jotkut matalat taajuudet voimistuvat? Ilmeisesti jälkimmäisillä tarkoitettaisiin kappaleen läpimitan kokoisia aaltoja. Pysyykö pimeä neste astiassa? Ehkäpä ei, mutta jos sitä on suurina möykkyinä avaruudessa, painovoiman koossa pitäminä. Mitenkä pimeä neste eroaa pimeästä aineesta? Kaipa se on pimeän aineen olomuoto. Tässä on vielä paljon kehitettävää.

Jäsen2

5.4.2012

Pimeän nesteen tutkimus jatkuu. Jäsen 3:n mukaan sellaista ei kuitenkaan ole olemassa.

7.4.2012

Nyt muuten kiinnittää huomiota erikoinen seikka: Miten kaiku pimeässä nesteessä voi olla kumea, jos pimeää nestettä ei ole olemassa? No, ehkä tarkoitetaan, ettei sitä käytänössä ole (meidän universumissamme), mutta teoreettisesti ottaen voisi olla - ja silloin kaiku olisi kumea.

Jäsen 2

14.4.2012

Tajusin juuri, että pimeällä nesteellä on jokin liittymäkohta Jäsen 1:n musta-aukkotulkinnan kanssa. Vaikea vielä sanoa, mikä. Ainakin siinä on jonkinlainen stimuloitu absorptio (kuten J1:n mallissa ymmärtääkseni pitäisi olla), mutta on siinä muutakin. Täytyy pohtia vielä tarkemmin, kunhan Jäsen XI sattuu paikalle Jäsen 3:n kanssa.

Jäsen 2

23.4.2012

Jäsen XI esitti jotain uusia tulkintoja pimeästä nesteestä; en täysin tajunnut yksityiskohtia. Mutta lupasi tarkentaa myöhemmin.

Seulasten kokouksessa oli hieno esitelmä Venus-tutkimuksesta; näitä lisää. Herätti keskustelua, joka vielä jatkui tiiviinä yliopiston, ööö, ulkopuolella. Kääntyen sitten säieteoriaan. Unohtui jo, mikä näiden välinen yhteys oli. Hetkinen, muisti palailee: Venus, magneettiset navat, Maxwellin yhtälöt, yhtenäisteoria... jotenkin noin. Mutta Jäsen IX oli tällä välin häipynyt matriisilaskentakurssilta jälkeäkään jättämättä, joten emme osanneet laskea.

Jäsen 2

24.4.2012

Jatkettiin konttuurilla keskustelua eilisestä Venus-esityksestä, lähinnä olosuhteista pinnalla. Mitään ratkaisevaa ei keksitty magneettikenttäongelmaan, joskin Jäsen 3:n mukaan tulivuoria on.

Jäsen 2

26.4.2012

Jossain uutisoitiin, että elektroni oli onnistuttu halkaisemaan. Yritimme Jäsen XI:n kanssa pohtia asian merkitystä, mutta jäi toistaiseksi hieman epäselväksi. Jaha, nyt kerrotaan, että Linnunradan läheltä on löydetty galakseja, jotka kuulemma asettavat pimeän aineen olemassaolon kyseenalaiseksi. Mitähän tämä vaikuttaa pimeän nesteen teoretisointeihimme? Taikka hetkinen - eivät ne galaksit aseta pimeää ainetta kyseenalaiseksi, vaan tutkijat. Ööö, siis eivät kyseenalaista tutkijoita, vaan tutkijat pimeän aineen.

Niin, siis kumoaako tulos myös pimeän nesteen, vaiko vain tietynlaisen pimeän aineen? Voiko pimeän aineen halkaista? No, olipa tuo niin tai näin, myös Jäsen XI tuntui asettuvan Venuksen tulivuorien kannalle. Joskin taisi hieman epäillä niiden nykyistä toimivuutta.

Jäsen 2

27.4.2012

Ai niin, meidän täytyy tietysti selittää elektronin halkaisu säieteoreettisesti. Hetkinen - paperia, ööö, missä on...

Tarkemmin ajatellen: jos pimeää ainetta ei olekaan, miten selitetään galaksien synty, galaksien pyörimiskäyrät ja painovoimalinssimittausten tulokset? Niin; miten muuten pimeä painovoimalinssi esitetään Postitusteoriassa? Vaikka ehkä olenkin maailman toiseksi johtavin Postitusteorian erikoisasiantuntija (ellei sitten Jäsen IX), menee yli ymmärryksen. Meneekö jopa Jäsen 1:n?

Esitän kokoukselle Jäsen IX:n konjunktioprobleeman. Jäsen 3 ei keksi ratkaisua, mutta asettuu kannattamaan pimeän aineen vastustamista. Hieman myöhemmin tajuan, että meidän täytyy yhdistää Jäsen IX:n Matriisiteoria yleisen suhteellisuusteoriaan. En vielä osaa kovin tarkasti hahmottaa, mutta siitä voisi avautua jonkinlainen kvanttipainovoimateoria. Kehitin kyllä tänään jo kaksi säieteoriaa. Aika hyvä päivätulos jopa minun tuotantotahdilla.

Jäsen 2

KLUBILTA MAALISKUU 2012

12.3.2012

Jäsen XI kertoi, että olivat jossain kokouksessa löytäneet uutta näkökulmaa Jäsen 4:n informaatioprobleemaan. Jäämme odottamaan. Myös Jäsen 6 vilahti paikalla, mutta ei tällä kertaa ollut uusia ideoita.

Jäsen 2

14.3.2012

Klubi juhlii Einsteinin syntymäpäivää unohtamalla juhlia Einsteinin syntymäpäivää.

Jäsen 2

Havaintoillan 8.3.2012

Illan aluksi oli todella komea punertava auringonlasku sekä punertavan Kuun nousu horisontista. Planeetat Merkurius, Venus, Jupiter, Mars ja just ja just puitten näkynyt rengasplaneetta Mars.

Kahvittelun lomassa keskustelimme informaatiosta mustaan aukkoon sekä ihmisjärjen käsittämättömyydestä (on asioita mitä ihmisjärki ei voi vielä ainakaan järjellisesti selittää?). Ihmisen järki ei voi käsittää kaikkea maailmankaikkeuden mystisiä asioita. Myös aiheina oli pimeän energian ja pimeän aineen vaikutukset maailmankaikkeuteen. Asiasta ei selvyyteen päästy vaan, että ne ovat avaruudessa ja kuuluvat sinne. Myöskin minimustan aukon riistäytyminen käsistä - mitä tapahtuu? - Ei selvyyteen päästy. Higgsin bosoni eli Higgsin hiukkanen vilahti näkymättömän nopeasti keskustelujen lomassa. Tässä olivatkin muutamia kahvittelu hetken keskustelusaldoa......

Jäsen XI

15.3.2012

Kokous konttuurilla. Jäsen 3 suoritti (päässä) laskelmia Venuksen sijainnista jossain oliko se 2200-luvulla. Jäsen XI ilmoitti raportoineensa nyt informaatioprobleemasta. Niinpä näkyy tehneen. Hetkinen, ööö, pimeän energian vaikutus kyllä tiedetään; eihän siitä muuta näykään, energiaa itseään ei ole nähty. Mitä nyt pari kertaa on pikkuisen vilahtanut. En ole ihan varma, miten ihmisjärjen käsittämättömyys liittyy mustaan aukkoon; mutta saattaa hyvinkin liittyä. Jos järkeä ei voi käsittää ja sitten järki joutuu aukkoon ja palaa takaisin, niin onko semanttinen informaatio säilynyt?

Jäsen 6 ei nyt näyttäytynyt, mutta eräs henkilö oli ostanut hänen suosittamaansa juustolaatua. Voiko tämä olla sattumaa?

Jäsen 2

16.3.2012

Aurinko paistaa. Ratkaisin juuri Jäsenten 1 ja IX äärettömyysprobleeman - luultavasti tästä aukeaa uusi näkökulma myös informaatioprobleemaan, mutta en vielä osaa tarkemmin sanoa.

Illalla: Jäsen IX vilahti konttuurilla, mutta hän liikkuu avaruus-ajassa aina käyrää, joka on identtinen S-transformaationsa kanssa. Hieman myöhemmin kuitenkin tajusin, mikä virhe hänen Seulasten tammikuun kokouksessa esittämäsään väriteoriassa on. Asia selviää, kun pohtii universumin ensimmäisten tähtien spektriä Postitusteorian valossa.

Jäsen 3 demonstroi numeron sinetreettistä katkaisua ja lisäsi uuden ongelman Jäsen 4:n mustan aukon informaatioprobleemaan: onko neutraalitason taakse menevä tyrotliittinen aika-oppi integroitavissa? Ööö, hetkinen...

Yö jo saapuu, korkealla kirkas tähti näkyy. Jäsen IX:n suunnalta käännetään probleema yhä monimutkaisemmaksi. Tupla-Ööö.

Jäsen 2

21.3.2012

No niin, keksin juuri ratkaisun Jäsen IX:n Apinaprobleemaan. Tupla-Ööö redusoitui Yksöis-Öööksi. Hetkinen, nyt tajuan kysymyksen pointin - joten en voi kirjoittaa ratkaisua.

Jäsen 2

22.3.2012

Klubi keskusteli pakkausongelmasta: kuinka monta Maapalloa mahtuu Jupiteriin. Eräs paikalle sattunut henkilö antoi aivan oikean vastauksen; tai siis sen, mikä kirjassa annetaan. Tarkkaan ottaen se tosin tarkoittaa Jupiterin tilavuutta jaettuna Maan tilavuudella. Pohdimme, montako maata sinne oikeasti mahtuu; pakattaessa toki jää tyhjää väliin. Jotenkin tuntuu, kuin tästä olisi neuvoteltu aiemminkin. Silloin joku (ehkä Jäsen IX) taisi väittää, että ongelma on matemaattisesti ratkaistu. Voi ollakin, joskaan en ole ihan varma, onko todistettu, ettei tehokkaampaa algoritmia voi olla.

Niin tai näin, emme osanneet nyt laskea. Varsinkin kun Maa ja Jupiter eivät ole aivan pallomaisia. Ja kuinka paljon painovoiman aiheuttama puristus vaikuttaa?

Toisaalta aika yllättäen ratkaisimme (siis Jäsenet 2, 3 ja XI) alkuräjähdysteorian kaikki toistaiseksi ratkaisemattomat ongelmat. Valitettavasti unohdin jo mikä se ratkaisu oli. Ehkä Jäsen XI muistaa; Ykkönen tietysti muistaisi (tämä on todistutettu loogisestikin), muttei ollut paikalla. Onneksi, koska keskustelussa nousi esiin myös eräänlainen diodi...

Yöllä: Ai niin, muisti palailee - Jäsen XI oli nähnyt revontulia, Jäsen 3 kuulemma ei. Eikä myöskään edelleenkään ollut päässyt täyteen selvyyteen pimeän energian olemuksesta. Tästä kuitenkin nousi esiin joku ongelma universumin reunan suhteen (tarkoittanee kuplamme reunavallia multiversumissa) ja sitä kautta löytyi alkuräjähdyksen selitys. Mutta en edelleenkään muista, mikä se selitys oli.

Jäsen 2

Ratkaisun avaimet olivat se, että maailmankaikkeus on isossa pyörteessä yrittäen päästä pinnalle. Toinen probleema tuli esille, että mitä on "seinän" (tarkoitetaan, kun maailmankaikkeus laajenee ja oletetaan sen laajentuessa olevan joku seinän tapainen "aalto") )takana. Asiasta varmaan monet unettomat yöt, kun ratkaisua ei syntynyt/löytynyt. Tosin eräänlainen ratkaisu löytyi pyörrekaikkeudesta, jossa olivat tosin jo esillä multiuniversumin mahdollisuudet....Klubilla probleemat ratkeavat kuin salamaniskusta. Lisäksi mietimme avaruuden laajenemisen suuntaa, kokoa ja muotoa - vastausta ei tuohon ongelmaan vielä kuitenkaan saatu. Mistä tällä hetkellä teorian mukaan alkuräjähdys on saanut alkunsa kävi myös keskusteluissa saamatta siihenkään vastausta, mutta kenties joku klubilainen keksii probleemaan ratkaisun.

Toisaalta kuinka paljon mahtuu Maapalloja Jupiteriin, voidaan kysyä millä "kapasiteetilla? Esim. pelkästään kokonsa puolesta, massan vai "tiiveyden"? Vastauksia ei ole yhtä oikeaa vaan peräti muutama oikea vastaus.Lisäksi keskusteluissa oli teoreema dinosaurusten sukupuuttoon. Taivaalta tuli asteroidi Maahan ja siinä oli niiden valtakausi. Tosin ihmisten valtakausi on jo kestänyt 40 000 vuotta.

Paikalle osunut

Jäsen XI

No niin, se pyörrehän se oli, aivan oikein. Joskaan en kyllä tarkoittanut "Paikalle osuneella" sinua. Ja siinä teoriassa oli myös pato, joskaan en vielä täysin ymmärtänyt sen funktiota. Mutta kyllä se siitä selkinyytynee.

Hetkinen, nyt ymmärrän. Jäsen 3:n pato on tietenkin valli inflatonkentän potentiaalissa. Ja pyörre on roottorin varianssi. Tässä voi mennä hieman aikaa, koska roottori on laskettava 10-ulotteisessa avaruudessa - sillä liikumme säietasolla. Erityisesti, koska en ymmärrä, mikä varianssin pointti tässä on.

Jäsen 2

23.3.2012

Klubi jatkaa roottorin varianssin merkityksen pohdintaa, pääsemättä selvyyteen. Sensijaan erään edustajan Seulasten kokouksessa esiin nostama epäily Marskivien aitoudesta saa tukea Jäsen 3:ta. Tai siis ei väitetä, etteivät kivet ole Marsista, vaan ettei ole 100% varmaa, että ne sieltä ovat.

Toisaalta olisi sekin outoa, jos Marskivet olisivatkin Kuusta.

Jäsen 2

27.3.2012

Pyörre selkinyytyi hieman. Käänsimme sen ylösalaisin ja laitoimme kuminauhan levempään päähän. Nauha etenee kapeampaan päähän ja samalla sen jännitysenergia vapautuu. Tosin emme päässeet vielä pyörimisliikkeeseen. Jäsen 3 havainnollisti mallia kaaviolla, jossa taas vierähtänee muutama viikko.

Jäsen 2

28.3.2012

Taisikin eilen mennä väärin päin. No, päädyimme nyt Jäsen 3:n kanssa kantaan, että energia on suurempi pyörteen kapeammassa päässä, koska pyörre värähtelee ja kapeassa päässä aallonpituus on pienempi. Jäsen XI ei kuitenkaan ehtinytkään paikalle, joten jatko jäi edelleen epäselväksi.

Jäsen 2

29.3.2012

Maankaltaisten planeettojen esiintymisistä oli saatu uutta tietoa. Tiedot olivat sopusoinnussa Jäsen 3:n jo 90-luvulla esittämien näkemysten kanssa. Keskusteltiin myös pullien resepteistä - jotenkin ne liittyivät kosmologiaan, mutta miten?

Ei, nyt muistankin. Ne liittyvät Jäsen 4:n informaatioprobleemaan. Voiko pullia maistelemalla päätellä, missä järjestyksessä sen ainesosat on taikinaan lisätty? Oltiin hieman kahden vaiheilla, onko järjestyksellä merkitystä. Tai oikeastaan yhden, mutta jokaisella oli eri näkemys oikeasta vastauksesta.

Jäsen 2

KLUBILTA HELMIKUU 2012

14.2.2012

Kokous pohtii painovoiman olemusta. Jäsenet 3 ja XI sekä paikalle osunut S kehittelevät tähän liittyen massaspektrometriteoriaa.

Myös Jäsen 4:n aiempaan informaatioprobleemaan etsitään edelleen ratkaisua. Jäsenet 3 ja XI liittävät tämän valon olemukseen. Onko uusin selitys kuitenkin ristiriidassa Jäsen IX:n fotoniteorian kanssa? Alkaapi ylittää ymmärryksen, vaikka vielä ei edes päästy Postitusteoriaan.

Jäsen 2

23.2.2012

Luulenpa nyt ratkaisseeni Jäsen 4:n informaatioprobleeman. Vastaus on: semanttinen informaatio säilyy. Pientä epävarmuutta on vielä pimeän energian derivaatan vaikutuksen suhteen - Jäsen 10 tietänee tästä enemmän. Myös Jäsen IX:n laskelmat estävät vielä laittamasta pistettä keskustelulle. Missähän sitä pitäisi jatkaa?

Jäsen 2

27.2.2012

Jäsen IX:n tämäniltainen esitys avasi yllättävän uuden näkökulman informaatioprobleemaan. Näyttääkin siltä, ettei semanttinen informaatio sittenkään säily. Vaikka luultavasti hän ei tätä tarkoittanutkaan. Täytyy nyt yrittää yhdistää tämä Postitusteoriaan.

Jäsen 2

KLUBILTA TAMMIKUU 2012

24.1.2012

Seulasten eilisessä kokouksessa meno kiihtyi jo aika hyväksi. Jäsen 4:n esiin nostama mustien aukkojen semanttisen informaation ongelma jäi avoimeksi. Tässä liikutaan ihmisen ymmärryskyvyn ylärajoilla - täytyypä siis käydä kysymässä Jäsen 3:lta.

Jaha - "Mustan aukon semanttinen informaatio on katoamistemppu." Hetkinen, siis...

Jäsen 2

31.1.

Hienosti olivat Kuu, Venus ja Jupiter rivissä taivaalla. Hirmuisen kylmää; Klubi keskusteli pimeän aineen havaitsemismenetelmistä. Semanttinen informaatioprobleema on edelleen ratkaisematta.

Jäsen 2