(Kirjoittaja Pirkko Muikku-Werner)

Lokakuisessa Oulussa (5.−6.10.) viettivät syntymäpäiviään VIRSU ja ICLFI. VIRSU on jo päässyt murrosikään ja täytti 15 vuotta; ICFLI on vasta 5-vuotias. VIRSU on CROSSLINGin kaverina kaikille tuttu, mutta ICLFI-projekti on syytä esitellä. Sen täysikokoinen nimi on International Corpus of Learner Finnish. Sen ’isänä’ voidaan pitää meillä (= suomen oppiaine) ja Savonlinnassa työskennellyttä Jarmo Jantusta, joka yhteistyössä kollegojensa kanssa on vähitellen kartuttanut  ympäri maailmaa sirottuvien suomenopiskelijoiden tekstejä mittavaksi aineistoksi. Yksi ISYnkin suomenopiskelijoista tekee graduaan Oulusta saamansa materiaalin pohjalta.

Miksi sitten yhteiset syntymäpäivät?  Tässä taloudellisessa tilanteessa kaikki on kiinni kustannuksista: kahden pienehkön kansainvälisen konferenssin asemesta oli edullisinta järjestää yksi suurempi − LLLC 2012, Learner Language, Learner Corpora. Sitä paitsi paljon on yhteistä, sillä monet suomalais-ugrilaisia kieliä kohdekielinä tutkivista lähtevät liikkeelle korpuksista.

Kaikki kuuntelemani esitelmät olivat kiinnostavia, mutta keskityn nyt vain kahden  kutsupuhujan sanomisiin ja esittelen muutaman heidän esille nostamansa kiinnostavan näkökulman.

Fanny Meunier, professori ja korpustutkimuksen guru Louvainin katolisesta yliopistosta, opasti oppijankorpusten tutkimukseen (A guided tour of learner corpus research: leaving from SLA and ending in classrooms). Hän puhui muun muassa analyysin fokuksista: onko kyseessä kuvaileva, tulkitseva ja sovellettavuutta tavoitteleva lähtökohta? Realistinen korpusten hyödyntäjä joutuu kysymään itseltään, mitä aineistoa on käsillä tai mitä on suhteellisen helposti saatavilla, miten korpuksia voi opetuksessa käyttää ja miten korpukset ovat relevantteja toisen kielen omaksumisessa. Erillisten tutkimusten avulla puolestaan pystytään kiistatta osoittamaan esim. taitojen kehittymistä. Seurattaessa, miten ranskalaiset englanninoppijat omaksuvat kohdekielen aikamuotoihin ja aspektiin liittyviä seikkoja, havaittiin virheiden väheneminen opintojen edetessä sekä tiettyjen muotojen, kuten progressiivin, erityinen ongelmallisuus.  Luokkahuoneeseen on siirrettävissä muun muassa seuraavanlaisia ohjeita: joka vuosi ei kannata toistaa kaikkea aikamuodoista ja aspektista sanottua, eikä liikaa aikaa kannata tuhlata yleisimpien ja suurtaajuisimpien ilmiöiden käsittelyyn.   Asioita, jotka ehkä tiedetään muutenkin mutta joiden tärkeys on pitävästi osoitettu.

Professori Charlotte Gooskens on reseptiivisen monikielisyyden tutkija Groningenin yliopistolta. Hänen saamisensa Ouluun oli REMU-hankkeen (ks. CROSSLINGin ystävät) kannalta olennaista mietittäessä yhteistyön mahdollisuuksia.  Charlotte Gooskensin aiheena olivat läheisten sukukielten ymmärrettävyyteen vaikuttavat tekijät (Determinants of mutual intelligibility between closely related languages in Scandinavia). Hänen tutkimuskohteenaan ovat olleet muun muassa skandinaaviset kielet. Kiinnostavaa on se, että kuullun ymmärtämistä testattaessa nimenomaan norjalaiset ymmärtävät parhaiten ja lähes yhtä hyvin molempia sukukieliään, tanskaa ja ruotsia.  Tanskalaiset ymmärtävät norjaa paremmin kuin ruotsia, ruotsalaiset norjaa paremmin kuin tanskaa. Ymmärrettävyyttä voidaan lähestyä eri tavoin: kysellään ihmisiltä, kuinka hyvin he uskovat ymmärtävänsä sukukieltä, havainnoidaan, kuinka hyvin vuorovaikutustilanteissa todella ymmärretään, tai ymmärtämistä testataan. Gooskensin tutkimustulokset osoittavat, että kielten samankaltaisuusasteella on tärkeä merkitys mutta myös asennoituminen kieleen ja sen puhujiin sekä kontaktien määrät vaikuttavat jonkin verran ymmärrettävyyteen.  Kuullun ymmärtämisessä kielten foneettinen etäisyys on ratkaisevassa asemassa, mikä näkyy juuri vaikeuksissa ymmärtää tanskaa. On myös epäilty, että tanskalaiset puhuisivat norjalaisia ja ruotsalaisia nopeammin. Ainakin he tuottavat enemmän kanonisia (?) tavuja sekunnissa kuin sukukielten puhujat.  Joka tapauksessa äänteellisillä eroilla ovat keskeisempi rooli kuin syntaktisilla.

Oulussa oli kiva käydä. Odottelemme VIRSUn siirtymistä täysi-ikäisyyteen ja ICLFIn varttumista. Ehkä silloin on aika taas juhlia yhdessä!

Linkki konferenssin sivuille: http://www.oulu.fi/hutk/sutvi/oppijankieli/LLLC/index.html